JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON ylioppilaskunnan (Jyy) vuoden 2026 hallituksesta kantautuu kovin tuttu sanoma. Edunvalvonta toimii hyvin, mutta se ei näy ulospäin. Saman ongelman äärellä paini myös viime vuoden hallitus (Jylkkari 1/2025).

Tätä juttua varten pyysimme tammikuussa aloittanutta hallitusta vastaamaan viestitse kolmeen kysymykseen: mitä Jyy tekee hyvin, mitä se voisi kehittää ja mikä on ylioppilaskunnalle tärkein asia vuonna 2026. Yhdeksästä hallituslaisesta viisi nimesi vahvuudeksi edunvalvonnan ja kehityskohteeksi näkyvyyden ja viestinnän. Molemmat mainitsi neljä hallituslaista.

Sama painotus kuuluu myös hallituksen puheenjohtajan Aukusti Heilakan puheessa. Kun Heilakkaa pyydetään nimeämään Jyyn tärkeimmät tehtävät tavalliselle opiskelijalle, hän nostaa ensimmäisenä esiin edunvalvonnan.

”Jyy tekee itse, mutta myös mahdollistaa edunvalvontaa. Se on tärkein kärki, jonka kertoisin riviopiskelijalle”, Heilakka sanoo.

Mahdollistamisella Heilakka viittaa esimerkiksi siihen, että Jyy tukee ainejärjestöjen ja muiden pienempien yhteisöjen toimintaa tarjoamalla muun muassa asiantuntijapalveluja ja avustusrahaa.

Jyyn hallitus 2026

SELKEIMMÄKSI KEHITYSKOHDAKSI nousseeseen näkyvyyteen ja viestintään haetaan ratkaisuja myös tämän vuoden toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa. Niiden tehtävänä on ohjata hallituksen toimintaa yhdessä strategian ja erilaisten linjapapereiden kanssa. Päätökset asiakirjoista tekee ylioppilaskunnan edustajisto.

Viestintätoiminnan määrärahoja on tänä vuonna kasvatettu 2 657 eurolla. Yhteensä viestintään on varattu noin 10 500 euroa. Käytännössä lisäpanostus kohdistuu toisen viestintäharjoittelijan palkkaamiseen. Aiemmin Jyyllä on ollut vuoden aikana yksi viestintäharjoittelija.

”Budjettikeskusteluissa nähtiin, että näkyvyydestä puhutaan todella paljon. Viestintä on muuttunut viime aikoina koko ajan raskaammaksi ja työläämmäksi tehdä. Sisältö, mitä tuotetaan, siirtyy aina enemmän ja enemmän tekstistä kuviksi ja sitten videoiksi”, Heilakka sanoo.

Painetta Jyyn tunnettavuuden parantamiseksi pyritään ohjaamaan myös ainejärjestöjen suuntaan. Jyy tukee piirissään toimivia järjestöjä erilaisilla avustuksilla. Rahan määrä riippuu onnistumisesta eri osa-alueilla.

Toimintasuunnitelman mukaan toiminta-avustusten kriteerejä uudistetaan siten, että ne kannustavat viestimään Jyyn toiminnasta, erityisesti edustajiston ja hallinnon opiskelijaedustajien työstä.

Käytännössä ainejärjestö voi saada enemmän rahaa, jos se nostaa Jyytä esiin omassa viestinnässään.

Viestintää pyritään parantamaan myös uusilla verkkosivuilla, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön ensi lukuvuoden alussa.

TALOUSARVION MERKITTÄVIMMIKSI muutoksiksi suhteessa viime vuoteen nousevat tapahtumasektori ja hallinto. Varsinaisen toiminnan menot ovat kokonaisuudessaan noin 17 100 euroa suuremmat kuin viime vuoden talousarviossa.

Uudelle järjestäjälle siirtynyt Jyrock ei enää rasita talousarviota, mutta muihin tapahtumiin on nyt varattu 5 350 euroa enemmän rahaa kuin aiemmin.

Vuosijuhlien budjettia on kasvatettu 500 eurolla, vapun 600 eurolla ja muiden tapahtumien peräti 9 250 eurolla.

Jyrockin järjestäminen on puhtaan rahan lisäksi vaatinut myös merkittävän määrän työtunteja Jyyn tapahtumatuottajan ja tapahtumista vastaavan hallituslaisen osalta. Heilakan mukaan tänä vuonna olisi tarkoitus kehittää sitä, miltä Jyyn tapahtumatarjonta voisi jatkossa näyttää.

Toinen merkittävä menolisäys löytyy hallinnosta, jolle on tänä vuonna budjetoitu 19  500 euroa lisärahaa. Talousarvion mukaan lisämenoja syntyy erityisesti edustajiston käyttövarojen kasvattamisesta, hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kuukausipalkkioiden korotuksista (pj +50 €, vpj +100 €), Jyy-konsernin sisäisten IT-palveluiden osuuden kasvusta, markkinointikuluista sekä työehtosopimusten mukaisista palkankorotuksista.

Myös jäsen- ja järjestöpalveluihin on kohdistettu lisää rahaa. Ainoa viime vuodesta pienenevä kustannuspaikka talousarviossa on ylioppilaslehti, jonka budjetti on noin 7 900 euroa pienempi. Jylkkärin kohdalla kustannuksia laskee erityisesti toimituksen muuton myötä pienentynyt tilavuokra.

VUODEN 2026 tärkeimmässä asiassa hallituslaisten vastauksissa on melko paljon hajontaa. Kahteen otteeseen mainituksi tulevat opiskelijoiden jaksaminen ja hyvinvointi sekä korkeakoulukonsernin kehitykseen vaikuttaminen.

Jyväskylän yliopisto osti viime vuonna Jyväskylän kaupungilta enemmistöosuuden Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Kauppa sai lainvoiman joulukuussa.
Toimintasuunnitelman mukaan ylioppilaskunta vaikuttaa konsernihankkeen etenemiseen aktiivisesti ja varmistaa, että yliopisto-opiskelijoiden näkökulma otetaan huomioon.

”Sehän on vuosituhannen kopo-keissi (korkeakoulupolitiikka). Se on ihan valtava kokonaisuus ja meitä on nyt kutsuttu kaiken maailman työryhmiin, ohjausryhmiin ja koordinaatioryhmiin”, Heilakka sanoo.

Heilakan mukaan Jyyn ensimmäinen tavoite on valvoa etteivät palvelut heikkene.

PALATAAN VIELÄ hetkeksi vaikuttamistyöhön ja näkyvyyteen. Suorin keino vaikuttaa niin ylioppilaskunnassa kuin muuallakin yhteiskunnassa on äänestäminen.

Vaaleihin liittyen Jyyllä on tänä vuonna kaksi päätavoitetta. Kevään 2027 eduskuntavaaleihin vaikuttaminen alkaa jo tänä vuonna. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Jyyn edustajat tapaavat vuoden aikana eri eduskuntapuolueiden edustajia ja pyrkivät tuomaan esiin jyväskyläläisten opiskelijoiden arkea ja tarpeita.

Eduskuntavaaleihin liittyy myös yksi hyvin konkreettinen tavoite: yliopistolle pitäisi saada takaisin oma äänestyspiste.

Myös Jyyn omissa vaaleissa riittää mietittävää. Syksyllä käytyjen edustajistovaalien äänestysprosentti oli pettymys.

”En tiedä, voiko perustavanlaatuisempaa kysymystä olla”, Heilakka toteaa.

Valmiita vastauksia ei ole. Toimintasuunnitelman mukaan seuraaviin vaaleihin

”uudistetaan edustajistotoimintaa perustavanlaatuisesti edustajistotyön merkityksellisyyden parantamiseksi ja edustajistovaalien ehdokasmäärien kasvattamiseksi”.

Lääkkeiksi tarjotaan perehdytyksiä, läpinäkyvyyttä ja tsemppihenkeä. Konkreettiset keinot jäävät kuitenkin vielä auki. ▬