Kulttuuritoimittaja Ville Vedenpää pohti Ylellä 24. elokuuta julkaistussa analyysissa, millainen merkitys Ultra Bran kappaleilla on juuri tässä ajassa. Vedenpään mukaan laulujen sanoitukset ovat joko ikävästi vanhentuneet tai sitten ne alun perinkin olivat vain naiiveja eläinaiheisia lastenlauluja, joiden hoilaaminen porukassa oli se perimmäinen syy kokoontua Olympiastadionille 80 tuhannen suomalaisen voimin.

”Kun punatakkinen nainen allaan niin ärhäkkä heppa yllään saappaat ja kypärä komentaa koirat liikkeelle” (Ultra Bra: Heppa, san. Juhana Rossi)

Kriittinen lukutaito voidaan määritellä lukijan kyvyksi ymmärtää lukemaansa tekstiä pintatasoa syvemmältä. Eli mitä tällä tekstillä halutaan sanoa? Mihin laajempaan kontekstiin tämä teksti liittyy? Mitä taustatietoja tarvitsisin ymmärtääkseni tämän tekstin tarkoituksen?

Täten ’punainen takki’ voi yhdelle lukijalle merkitä kirjaimellisesti punaista takkia, kun toiselle lukijalle se voi merkitä poliittista symbolia. Samoin ’koira’ voi yhdelle lukijalle merkitä jälleen yhtä turhanpäiväistä eläinsanaa muiden joukossa, kun toiselle lukijalle se voi merkitä pahan diktaattorin sokeasti tottelevaa kätyriä. Vedenpäähän summaa, että Ultra Bra puhuttelee yhä fanejaan, sillä ”laulaminen hepoista ja kaloista on kivempaa kuin pohtia sotatilanteita ympäri maailmaa”.

Jatketaanko tätä analyysileikkiä? Tilasit sotaa.

Yhdelle lukijalle Ultra Bra ei tarjonnut konsertissaan ainuttakaan huomiota ympäröivästä maailmasta ja käynnissä olevista sodista. Toiselle lukijalle Ultra Bra esitti eläinlaulujen joukossa myös kappaleen Kahdeksanvuotiaana. Tämän lisäksi toinen lukija saattoi huomata onnellisia loppuja haikailevan Lähettäkää minulle kirjoja -laulun lopussa näyttämölle heijastetut sinisen ja keltaisen värit ja tulkita tämän tuenosoitukseksi puolustussotaa käyvälle Ukrainalle. Niin ikään melankolisen mutta toiveikkaan Toivo-kappaleen aikana flyygelin päällä pystyi näkemään kansanmurhan kohteena olevan Palestiinan kansan lipun.

Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Minna Torpan mukaan kriittiseen lukutaitoon kuuluukin kyky ”yhdistellä monenlaista tietoa tekstin eri osista, kuvista ja siitä tilanteesta, missä tai mitä varten teksti on kirjoitettu.”

Voiko olla niin, että Ken Saro-Wiwa on kuollut -laulun sanoitus sisältäisikin yhä tänä päivänä relevantin kannanoton sananvapauden puolesta. Tai että Itket ja kuuntelet esittäisi meille dystopian ajasta, jolloin sananvapaus on jo viety ja yksilö voi enää katua aiempaa toimettomuuttaan. Voiko Lähetystyö olla sittenkin läpeensä ironinen kannanotto, vai aikooko yhtyeen laulaja Arto Talme tosissaan hakea Yhdysvaltain presidentiksi.

Yhden lukijan mukaan vastaus edelliseen on kyllä, sillä juurihan se vaalimainos screeniltä näytettiin. Yksi lukija näkee Ilmiöitä-laulun visuaalit korjauspäivitykseksi vanhentuneeseen sanoitukseen, kun toinen lukija saattaa yhtyä suosionosoitukseen siitä, että kerrankin jokin asia on mennyt oikeaan suuntaan ajan saatossa.

Ehkä onkin varsin luonnollista, että osa ihmisistä rakastaa ja osa vihaa Ultra Brata. Torpan mukaan lukemamme tekstit eivät ”avaudu kaikille täsmälleen samalla tavoin. Jokainen värittää lukemansa oman kokemusmaailmansa avulla”.

Yksi lukija kiteyttää yhtyeen annin (pun intended) haueksi ja hepaksi, koska ne nyt ovat niitä biisien nimiä, joissa on vain yksi sana. Vedenpään nostama sisätiloissa tupakointi lienee toden totta hurjin asia, mitä yhtyeen sanoituksista löytyy, kun tekstejä lukee pötkönä yksittäisiä peräkkäisiä sanoja.

Jos Ultra Brata ei vihattaisi, ei sitä myöskään rakastettaisi. Sanoitukset usein antavat tilaa tulkinnalle ja erilaisten merkitysten löytämiselle. Sen takia yhtyeestä viehättyy hän, joka tykkää etsiä ja löytää teksteistä näitä pintatasoa syvempiä merkityksiä. Tämä toinen lukija hyödyntää kriittistä lukutaitoaan ja keksii keinoja, joilla syvemmältä kaivetut merkitykset tehdään järkeenkäyviksi, vaikkei mitään tulkintaa koskaan voidakaan satavarmasti todistaa ainoaksi totuudeksi.

Sitä vastoin tämä mainitsemani ensimmäinen lukija kyllä tietää, on aina tiennyt ja tulee jatkossakin tietämään varmuudella sen faktan, että yhtye on kerrassaan sietämätön!

Kirjoittaja on kielenopettaja.