KYMMENIÄ OPISKELIJOITA kerääntyy Jyväskylän yliopiston pääkirjasto Lähteen edustalle maanantaina kello 12. He lähtevät kulkueena kohti yliopiston päärakennusta.

Ei leikkauksia, kaikuu rytmikäs huuto.

Sisällä iskulauseet vaikenevat. Joukkio asettuu hiljaa rinkiin aulaan. Tunnelma on odottava.

Jyväskylän yliopiston valtaus käynnistyy. Syynä ovat hallituksen suunnittelemat opiskelijoiden toimeentuloon kohdistuvat leikkaukset.

 

TAIDEKASVATUKSEN MAISTERIVAIHEEN opiskelija Minttu Koponen aloittaa kertomalla mielenosoittajien vaatimukset hallitukselle: Asumisen tuesta ei saa leikata, kansainvälisten opiskelijoiden toimeentulon edellytyksiä tulee parantaa, kohtuuhintaisia asuntoja pitää rakentaa enemmän, opintotuen indeksikorotusten jäädyttämistä ei saa toteuttaa, lukukausimaksuja ei tule nostaa ja opiskelijoiden mielenterveyspalvelut on turvattava.

Jos vaatimuksia ei toteuteta, osallistujat vaativat hallituksen eroa.

”Muutama sana yleisistä käyttäytymissäännöistä. Ollaan kuin aikuisia – ja anteeksi kielenkäyttöni – ei perseillä”, Koponen muistuttaa.

Valtaajat istuvat lattialla ja portailla. Hallituksen politiikkaa kritisoivia kylttejä nojaa seiniä vasten. Osalla paikalla olevista on mukanaan makuupusseja ja telttapatjoja. Jotkut aikovat yöpyä aulassa. Tähän yliopisto on antanut luvan.

Aulaan ripustetaan banderolli, joka kertoo rakennuksen valtauksesta. Sama tieto merkitään pääoveen.

”Tunkekaa leikkaukset perseeseenne!”, lukee yhdessä banderolleista.

 

 

MATEMATIIKAN OPISKELIJAT Melina Niemi ja Rosa Tuimala istuvat aulan lattialla. Molemmat ovat huolissaan omasta toimeentulostaan, jos hallitus toteuttaa leikkaukset.

”Toimeentulo on muutenkin välillä hankalaa. Ei siitä tarvitsisi tehdä yhtään hankalampaa”, Niemi sanoo.

Tuimala huomauttaa, että korkeakouluopiskelu on täysipäiväistä työtä. Opiskella täytyy hänen mukaansa usein seitsemän päivää viikossa, jotta opinnot etenevät.

”On epäinhimillistä vapaa-ajan riistoa, että opiskelijoita vielä työnnetään töihin opiskelun lisäksi.”

Niemen mukaan leikkaukset aiheuttavat pelkoa ja turhautumista. Hän pyrkii valmistumaan maisteriksi normaalia rivakammin, neljässä tai neljässä ja puolessa vuodessa. Häntä huolettaa opintojen hidastuminen, jos tienaamiseen käytetty aika syö tulevaisuudessa enemmän aikaa opiskelulta.

”Kesällä hain kymmeniin ja kymmeniin työpaikkoihin. Mäkkäreihin, kahviloihin ja siivoojaksikin on todella vaikea päästä. Halutaan, että mennään töihin, mutta ei ole työpaikkoja, ja pitää myös opiskella”, Niemi sanoo.

Etnologian, kulttuuripolitiikan ja historian opiskelija Henrik Savoila kertoo, että suunnitellut asumistuen leikkaaminen ja opintotuen indeksikorotuksen jäädyttäminen tulevat vaikuttamaan merkittävästi hänen toimeentuloonsa.

”Kun ottaa samaan aikaan huomioon nykyisen taloudellisen tilanteen, jossa inflaatio jyllää ja asioiden hinnat nousevat”, hän sanoo.

Savoila uskoo, että tieto opiskelijoiden mielenilmauksista eri puolilla maata saavuttaa päättäjät, mutta on epäileväinen vaikuttaako se päätöksiin lainkaan. Hän epäilee, että opiskelijat eivät muodosta äänestäjistä tarpeeksi suurta osaa, että hallituspoliitikot näkisivät tarpeelliseksi perääntyä leikkauksista.

”Hallituksen politiikkaa eriarvoistaa ihmisiä. On väärin, että sivistyksestä, opetuksesta ja heikommassa asemassa olevilta leikataan samaan aikaan, kun rikkaimmille suodaan veronkevennyksiä. Se taistelee omaa arvomaailmaani vastaan”, Savoila sanoo.

 

KIRJALLISUUDEN OPISKELIJA Helka Luostarisen toi paikalle ”yleinen ärsytys, lamaannus ja halu tehdä jotain”.

”Panostukset koulukseen ja nuoriin maksavat tulevaisuudessa itsensä takaisin”, suomen kielen opiskelija Eevi Pulkkinen hänen vieressään jatkaa.

Samassa ringissä istuva englannin opiskelija Enni Kuusela sanoo, että hallituksen politiikassa ajatellaan ”vain numeroita ja ihmisyys jää pois”. Hän on seurannut sivusta ammattiyhdistysliikkeen järjestämiä lakkoja samaan aikaan kun hänen oma turhautumisensa hallituksen politiikkaan on kasvanut.

”Jos en olisi itse tukien piirissä, en pystyisi opiskelemaan”, Kuusela sanoo.

 

 

VALTAUKSEN ENSIMMÄISEN puheenvuoron pitänyt Minttu Koponen ja hänen opiskelijakaverinsa Kristian Nieminen ovat ydinhenkilöitä valtauksen alulle panossa.

Heidän lisäkseen aktiivisia valtauksen käytännön järjestelyissä on Koposen mukaan parisen kymmentä henkilöä. He vastaavat muun muassa valtauksen turvallisuudesta ja järjestelyistä, ruoasta ja banderollien askarteluun tarvittavista välineistä.

Mielenilmaus on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja poliittiset tunnukset ovat kiellettyjä. Tästä äänestettiin etukäteen valtausta varten perustetussa Whatsapp-ryhmässä, jossa jäseniä on kolmisen sataa.

Valtauksen kestosta on Koposen mukaan vielä epäselvyyttä. Osa on ollut sitä mieltä, että rakennus vallataan viideksi päiväksi, osa on sitä mieltä, että paikalta ei poistuta ennen kuin hallitus suostuu vaatimuksiin.

”Eli oltaisiin täällä monta kuukautta. Katsotaan”, Koponen sanoo.

Koposen mukaan monella valtauksen käytännönjärjestelyihin osallistuvalla on taustaa jossakin poliittisessa puolueessa tai nuorisojärjestössä. Hän itse on vasemmistoliiton jäsen.

”Mutta se ei nimenomaan ole nyt pointti”, Koponen korostaa.

”Varsinkaan, kun puoluepoliittiset tunnukset on kielletty. Sitä ei tuoda ilmi, vaan olemme täällä yhtenäisesti opiskelijoina”, hän jatkaa.

 

YLIOPISTON VALTAUKSEN järjestämisestä kiinnostuneiden perään Koponen ja Nieminen kyselivät ensimmäisenä kirjallisuuden, museologian, taidehistorian ja taidekasvatuksen opiskelijoiden ainejärjestö Corpuksen viestintäkanavissa.

Sana yliopistolla kiiri nopeasti. Valtaukseen maanantaina keskipäivällä osallistuu kymmeniä eri alojen opiskelijoita yliopiston eri tiedekunnista.

Ajatus valtauksesta sai Koposen mukaan alkunsa Helsingin yliopistolta, jonka päärakennus vallattiin tiistaina 19. syyskuuta.

Jyväskylän yliopiston valtaajien vaatimuksen ovat samansuuntaisia kuin Helsingin yliopiston valtaajilla.

Maanantaina yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rakennuksia vallattiin myös muun muassa Tampereella, Oulussa ja Lappeenrannassa.

 

Enni Kuusela, Helka Luostaninen ja Eevi Pulkkinen.

 

KORKEAKOULUJEN johdot ympäri maan ovat laajasti osoittaneet tukensa opiskelijoidensa järjestämille mielenilmauksille.

Jyväskylän yliopiston tiedotteessa rehtori Jari Ojalan mielestä opiskelijoilla pitää olla mahdollisuus ja varaa keskittyä opintoihinsa.

”Opintojen läpäisyn parantamiseksi pitää huolehtia siitä, että opiskelijoiden opintososiaalisia tukia ei heikennetä ja YTHS:n toimintaedellytyksiä ja resurssointia parannetaan”, Ojala sanoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa yliopisto ei pidä suunnitelmaa kansainvälisten opiskelijoiden lukukausimaksujen täyskatteellisuudesta realistisena.

”Opiskelijoilla on oikeus laadukkaaseen ja turvalliseen opiskeluympäristöön, opetussisältöihin, joita kehitetään tutkimusperustaisesti sekä laadukkaaseen tukeen ja ohjaukseen”, sanoo yliopiston tiedotteessa puolestaan koulutuksesta vastaava vararehtori Marja-Leena Laakso.

 

TÄLLÄ hetkellä lapseton opiskelija voi saada opintotukea enintään 279,38 euroa kuukaudessa. Hallituksen esitysluonnoksen arvion mukaan summa nousisi ensi vuonna 15,63 eurolla kuukaudessa, jos indeksikorotusta ei jäädytettäisi. Tulevina vuosina vaikutus olisi vielä suurempi.

Indeksijäädytys tarkoittaa, että kuluttajahintaindeksiin sidottuja etuuksia ei tulevina vuosina nosteta, vaan ne jäävät tämän vuoden tasolle.

Jäädytys koskee opintotuen lisäksi muun muassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa, työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja asumistukea. Niistä asumistuki muodostaa valtaosalla opiskelijoista merkittävän osan tuloista.

Hallituksen esityksen mukaan opiskelijaruokakunnan asumistuki pienenisi keskimäärin 76 euroa kuukaudessa. Kokonaan asumistuen piiristä putoaa pois arviolta 6,5 prosenttia opiskelijaruokakunnista.

Jäädytykset eivät koske eläkkeitä, toimeentulotukea, vammaisetuuksia, rintamalisiä, elatustukea ja lääkkeiden vuosiomavastuuta.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) puolusti Helsingin Sanomissa 20. syyskuuta hallituksen opiskelijoihin kohdistamia leikkauksia. Hänen mukaansa hallituksen tekemät julkisen talouden säästöt ovat ennen kaikkea nuorten sukupolvien etu.

”Opiskelijoiden jättäminen niiden ulkopuolelle, kun puhutaan tästä mittakaavasta, on erittäin vaikeaa. Ja olisi myös sosiaalisesti vaikeaa perustella, miksi opiskelijat jäisivät esimerkiksi indeksisäästöjen ulkopuolelle, kun se koskee lähes kaikkia muita etuuksia”, Grahn-Laasonen sanoi HS:lle.

Eläkkeitä indeksijäädytys ei koske, sillä ”hallitus ei halunnut tehdä sitä ratkaisua, että jo ansaittuihin eläkkeisiin koskettaisiin”.