Ei hakutuloksia.

Teksti Oona Komonen Kuva Iina Niskanen

Unolle lakki! JYY päätti, minkä patsaan se lakittaa vappuna Minna Canthin sijaan

Uno Cygnaeus oli Jyväskylän seminaarin ensimmäinen rehtori ja suomenkielisen kansakoululaitoksen perustaja.

PATSAS tököttää keskellä puistoa, jyhkeänä ja ylväänä. Jalusta punaista graniittia, hahmo pronssia.

Se saa päähänsä vappuna lakin.

Mutta jotain kummallista siinä on.

Eihän patsas ole perinteinen Nuori Minna Canth!

 

CANTHIN patsaan lakitus Kirkkopuistossa on JYYn vuotuisen vappuohjelman tunnetuin tapahtuma. Se on järjestetty vuodesta 1989.

Canth (1844–1897) opiskeli Jyväskylässä ja asui kaupungissa perheineen vuosia. Pauli Koskisen tekemä patsas valmistui 1962.

Ensimmäinen patsaan lakittaja oli ainejärjestö Opuksen luotsi Maija Laukkanen. Hän oli halunnut ”humanistista vappuhumua”.

”Ehdotin Opuksen hallituksessa, että järjestämme itse jotain ohjelmaa. Lakitamme vaikka Minnan patsaan, muistelemme jotain Canthin teosta ja nostamme maljan kevään kunniaksi. Ei sen tarvitse mitään hienoa olla”, Laukkanen (nyk. Malja) muisteli alumniblogitekstissään vuonna 2021.

Ajatus oli, että paikalle tulee kymmenisen henkilöä. Yllätys oli melkoinen: patsaan luona parveili kymmeniä opiskelijoita.

Laukkanen luki pätkän Canthia patsaan päällä – ”anteeksi” – ja piti ylioppilaille puheen, jossa pohti Köyhää kansaa -kirjaa ja sosiaalista omaatuntoa, sekä toivoi kaikille parempaa ja tasa-arvoisempaa elämää.

 

ELOKUUSSA 2022 Canthin patsas siirrettiin kuitenkin varastoon. Kirkkopuistossa alkoi pysäköintitalo P-Paraatin rakentaminen vuosien suunnittelun jälkeen.

Muita puistosta siirrettyjä patsaita olivat Majuri C.C Rosenbröijerin muistopatsas ja Taipaleen taistelun muistomerkki. Patsaat siirretään entisille paikoilleen vuosina 2024–2025, kun parkkitalo valmistuu ja puisto kunnostetaan.

Mutta mitä Canthin tilalle? JYYssä pohdittiin.

Varteenotettavia vaihtoehtoja oli kaksi: torin Torikuningas ja Uno Cygnaeuksen patsas.

Oli kriteerejä: Paikan pitää olla tarpeeksi iso ja turvallinen. Paikalle saapuu satoja ihmisiä. Teitä pitänee sulkea lakituksen ajaksi.

Ja patsas, tarpeeksi arvokas. Ei liian korkea.

Kaupungin kanssa neuvoteltiin.

Sitten ehdotettiin: voisiko se olla Cygnaeus?

 

JYYN hallituksen puheenjohtaja Konsta Tarnanen sanoo olevansa haikea. Onhan Canthin lakitus pitkä perinne.

”Mutta toki Cygnaeuksen patsas edustaa arvokkuutta, mitä lakitus tarvitsee.”

”Ja yhteys yliopistoon…”

Cygnaeus (1810–1888) oli Jyväskylän seminaarin ensimmäinen rehtori ja suomenkielisen kansakoululaitoksen perustaja.

Vuonna 1899 valmistunut patsas sijaitsee Jyväskylän Cygnaeuksenpuistossa, Cygnaeuksenkadun ja Vapaudenkadun risteyksessä. Se on Jyväskylän ensimmäinen julkinen veistos ja muistomerkki.

Noin kaksi ja puoli metriä korkea.

Suunnittelija: Ville Vallgren.

Kuvattavan hahmon rintakuva on korkealla jalustalla. Totinen ilme.

Jalustan juurelle on aseteltu kaksi lapsihahmoa: kukkia ojentava tyttö ja kirjaa lukeva poika. Ne symboloivat kansansivistystä ja Suomen kansan tulevaisuuden toivoa.

 

 

Minna Canthin varastettu ylioppilaslakki saatiin kerrankin takaisin – Lakki viedään joka vappu, mutta kuka sen vie?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *