VIELÄ MARRASKUUSSA 2021 Jyväskylän yliopisto valmistautui luopumaan kaikista koronarajoituksista 3. periodista eli vuodenvaihteesta 2022 alkaen.

Tilakohtaisten rajoitusten tuli poistua, ryhmäkokojen rajoituksista piti luopua. Opetussuunnitelman mukainen lähiopetus aiottiin avata kampuksella täysimääräisesti.

Toisin kuitenkin kävi.

Maanantaina 3. tammikuuta 2022 Jyväskylän kaupungin poikkeusolojen johtoryhmä tiedotti koronatartuntojen määrän kääntyneen kaupungissa jyrkkään kasvuun. Viime viikolla Jyväskylässä todettiin 684 tartuntaa, joka on epidemian korkein viikkokohtainen tartuntamäärä.

Lisäksi tartunnanjäljitys Jyväskylässä on ruuhkautunut. Viime viikolla koronanäytteistä positiivisia oli noin 30–40 prosenttia ja tartuntojen selvitysprosentti oli noin 60–70 prosenttia. Tartuntojen lähteenä näyttävät olevan ennen kaikkea perheet ja joulunajan sekä välipäivien kokoontumiset. Terveydenhuollon tilanne on kuitenkin rauhallinen.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa yliopisto-opiskelun kannalta?

 

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO siirtyi joulukuun alkupuolella etäopetukseen lukuun ottamatta välttämätöntä lähiopetusta. Päätös on voimassa 23.1.2022 saakka.

Joulukuun 22. päivänä 2021 valtioneuvosto antoi korkeakouluille vahvan suosituksen etäopetukseen siirtymistä 16. tammikuuta 2022 saakka.

”Tällä viikolla tehdään tilannekatsausta, mihin toimenpiteisiin pitää ryhtyä ja ovatko toimenpiteet, joihin on ryhdytty riittäviä”, sanoo Jyväskylän yliopiston koulutuspalveluiden koulutuspalvelujohtaja Mari Ikonen.

Yliopiston suppea koronajohtamisryhmä kokoontuu keskiviikkona 5. tammikuuta. Siihen kuuluu Ikosen lisäksi rehtori Keijo Hämäläinen, vararehtorit Marja-Leena Laakso ja Henrik Kunttu, turvallisuuspäällikkö Aki Airaksinen, koronaseurantaryhmän puheenjohtaja ja kehitysjohtaja Jarkko Pirkkalainen, talous- ja palvelujohtaja Päivi Seppä, henkilöstöjohtaja Katja Sorri, lakiasiainjohtaja Sanna Anttilainen sekä viestintäjohtaja Anna-Kaisa Säkkinen.

 

YLIOPISTON itseopiskelutilat ja kirjasto ovat toistaiseksi pysyneet auki. Suljetaanko tilat mahdollisesti keskiviikon kokouksen jälkeen?

Ikosen mukaan ”sen suuntaista puhetta ei ole ollut.”

”Tiloissa on velvoite käyttää kasvomaskia aina, kun siellä on useampia henkilöitä. Turvajärjestelyillä pyritään siihen, ettei tiloja tarvitse sulkea.”

Myös välttämätöntä lähiopetusta voidaan Ikosen mukaan edelleen järjestää. Välttämättömäksi lähiopetukseksi määritellään opetus, jossa osaamistavoitteet eivät ole saavutettavissa etäopetuksessa.

”Tietysti meillä on pandemian aikana tullut kokemusta etäopetuksesta ja siitä, mikä opetus on osaamistavoitteiden kannalta välttämätöntä järjestää lähiopetuksena.”

Lähiopetus pitää voida toteuttaa terveysturvallisesti. Jos etäopetus tai terveysturvallinen lähitoteutus ei ole mahdollista, on kyseinen opetus aikataulutettava uudelleen.

Ikosen mukaan tarkemmat linjaukset lähiopetuksesta tekevät tiedekunnat ja opetusta järjestävät erillislaitokset. Viime kädessä linjauksen tekee kurssin vastaava opettaja.

”Meillä on niin monenlaista opetusta ja monenlaisia opetustilanteita, että on aika mahdotonta tehdä yhtä sääntöä siitä, mikä on välttämätöntä opetusta. Tiedekunnat ja erillislaitokset voivat tarvittaessa tehdä linjauksia, jotta eri opettajat toimivat samalla tavalla samankaltaisissa tilanteissa.”

 

KOKOUKSISSA, tilaisuuksissa ja tapahtumissa suositaan etätoteutusta niin kauan kuin etätyösuositus on voimassa. Harkinnanvaraisesti järjestettävissä lähikohtaamisissa tulee käyttää riittävän suuria tiloja sekä muutoin huolehtia terveysturvallisuudesta.

Kasvomaskia käytetään kaikissa tiloissa, joissa ei olla yksin. Opetus- ja opiskelutilanteissa käytetään kasvomaskia. Yliopisto varaa työnteon ja lähiopetustilanteiden edellyttämät maskit henkilökunnalle ja opiskelijoille.

Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa maskin käyttö on mahdotonta. Tällaisia tilanteita voivat Ikosen mukaan olla esimerkiksi ruokailu.

Yliopisto tarkastelee koronarajoituksia keskiviikon kokouksen jälkeen seuraavan kerran 19. tammikuuta, kun laaja koronajohtoryhmä kokoontuu. Laajaan koronajohtoryhmään kuuluu suppean ryhmän jäsenten lisäksi dekaanit ja erillislaitosten johtajat.

 

VAIHTO-OPISKELIJOIDEN määrään heikentynyt pandemiatilanne ei ole juuri vaikuttanut . Päinvastoin: yliopisto vastaanottaa vaihto-opiskelijoita kevääksi normaalia enemmän.

Yliopiston ottaa kevätlukukaudella vastaan noin 230 vaihto-opiskelijaa tai muuta kansainvälistä opiskelijaa. Ennen pandemia-aikaa keväisin on vastaanotettu yleensä noin 160–180 kansainvälistä opiskelijaa.

JYYn kansainvälisten asioiden asiantuntija Ville Härsilä sanoo, että vaihto-opiskelijoiden määrää on haluttu kasvattaa kevääksi, sillä koronarajoitusten vuoksi vaihto-opiskelijoita on otettu aiemmin pandemian aikana vastaan normaalia vähemmän. Esimerkiksi syksyllä 2020 ei vastaanotettu yhtään vaihto-opiskelijaa.

”Harvempi halukas on päässyt aloittamaan vaihtoaan Jyväskylän yliopistolla samalla, kun yhä useampi on odottanut pääsyä. Pandemiasta johtuen oli syntynyt pullonkaula siten, että yhä suurempi määrä opiskelijoita pyrki vaihtoon aina seuraavan tilaisuuden tullen ja heistä vain korkeintaan pieni joukko tuli valituksi. Tätä painetta haluttiin purkaa kasvattamalla hyväksyttävien vaihto-opiskelijoiden kiintiötä kevääksi.”

Suositeltu saapumispäivä vaihto-opiskelijoille oli eilen maanantaina 3. tammikuuta 2022.

”Jotenka voimme olettaa, että suurin osa on saapunut eilen. Pandemiatilanteesta johtuen on kuitenkin mahdollista, ettei kaikkien ole ollut mahdollista ajoittaa saapumistaan juuri eiliselle.”

Kansainvälisten opiskelijoiden orientaatio alkoi tiistaina ja se kestää tämän viikon. Orientaatio toteutetaan Härtsilän mukaan kuitenkin etänä, joten opiskelijoiden ei tarvitse olla fyysisesti paikalla missään.

”Yliopisto on aktiivisesti ollut viestimässä pandemiatilanteen kehittymisestä ja opiskelijoille huomion arvoisista asioista. JYY on pyrkinyt luomaan etätapahtumia vastapainoksi etäopetukselle ja myös näihin tapahtumiin ovat olleet kv-opiskelijat tervetulleita.”