Ei hakutuloksia.

Teksti Leo Heinämäki Kuva Santeri Matero

Marja Puustinen on antanut Jyväskylän yliopistolle jatkuvasti palautetta esteellisistä tiloista, mutta tarpeita ei ole aina huomioitu – ”Kuka haluaa kouluun, jossa sinuun suhtaudutaan toisarvoisena opiskelijana?”

Jyväskylän yliopisto korostaa toiminnassaan saavutettavuutta, mutta Marja Puustisen mukaan puheet eivät näy käytännössä

JOUKKO OPISKELIJOITA on kerääntynyt Jyväskylän yliopiston päärakennuksen aulaan. He viettävät aikaa, opiskelevat tai keskustelevat.

On tiistaiaamu, 9. marraskuuta 2021. Osa ohikulkijoista ihmettelee. Vaikka asiasta ei pidetä meteliä, kysyjille kerrotaan syy: opiskelijat ovat saaneet tarpeekseen yliopiston tilojen esteellisyydestä.

Kyseessä on Marja Puustisen järjestämä hiljainen mielenilmaus. Se tapahtuu samaan aikaan päärakennuksen C4-salissa pidettävän luennon kanssa. Opiskelijat ovat kritisoineet tilaa pitkään esteellisyyden takia. Kolmannessa kerroksessa sijaitsevan salin katsomo on porrastettu, eikä saliin pääse hissillä.

Pitää pyytää vahtimestarilta apua.

Suuri osa mielenilmaukseen osallistujista on kurssin opiskelijoita. He ovat protestina jättäytyneet luennolta pois. Lisäksi joukossa on muutakin väkeä. Tieto mielenilmauksesta on levinnyt laajalle.

”Kivaa, että ihmiset näyttävät solidaarisuutta asioissa, jotka eivät heitä [välttämättä] suoraan koske”, sanoo Puustinen.

Hän on yhteiskuntatieteiden opiskelija ja vammaisaktivisti, joka ottaa Instagramissa kantaa vammaispoliittisiin kysymyksiin ja epäkohtiin.

Tilin kuvauksessa lukee: Pitkäaikaissairautensa vammauttama tyttö kehorauhan, feminismin ja ihmisoikeuksien matkalla. @tajutonmarja-tilillä on yli 4500 seuraajaa.

 

JYVÄSKYLÄN yliopiston periaatteissa linjataan, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat tärkeässä roolissa yliopiston opetuksessa ja tutkimuksessa. Yksi osa yliopiston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa on saavutettavuus.

Saavutettavassa toimintaympäristössä kaikki tuntevat olevansa arvostettuja ja yhdenvertaisia yliopistoyhteisömme jäseniä.

Puustisen mielestä yliopiston puheet ”eivät vielä käytännössä näy”.

Esimerkiksi viestintä tilojen esteettömyyden tasosta on puutteellista. On vaikea löytää tietoa siitä, onko eri tiloihin pääsy esteetön. Merkitsemättä jätetyt portaat voivat tarkoittaa liikuntarajoitteiselle paluumatkaa kotiin.

”Kuka haluaa kouluun, jossa sinuun suhtaudutaan toisarvoisena opiskelijana?”

Puustinen arvelee yhdeksi syyksi henkilökunnan riittämättömän ymmärryksen siitä, kuinka esteellinen yliopisto todellisuudessa on. Lisäksi Puustisen mukaan opetuksen erityisjärjestelysuositukset eivät ole yksittäisille opettajille tarpeeksi velvoittavia. Puutteita on usein vaikea tiedostaa, jos niistä ei itse kärsi.

”Vastuu on jokaisella, yksittäisestä opiskelijasta ylioppilaskuntaan ja rehtoraattiin.”

Päärakennus ei ole ainoa ongelmallinen tila, vaikka onkin merkittävä juuri esteettömyyskeskustelun kannalta.

Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema rakennus on arkkitehtuurisesti suojeltu.

”Sinne ei voi rakentaa esimerkiksi kunnon henkilöhissejä”, sanoo yliopiston esteettömyysyhdyshenkilö Tuula Maijanen.

”Kuka haluaa kouluun, jossa sinuun suhtaudutaan toisarvoisena opiskelijana?”

Hänen mukaansa esteellisiin tiloihin sijoitetut opetukset pyritään vaihtamaan esteettömiin, ”jos esimerkiksi pyörätuolia käyttävä opiskelija on tästä tilojen varaajalle ilmoittanut” ja ”jos vain niitä on saatavilla”.

”Opiskelijalla on oikeus odottaa, että yliopiston henkilökunta toimii mahdollisimman saavutettavan sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen opiskeluympäristön luomiseksi.”

Marja Puustinen on eri mieltä toimien tehokkuudesta.

Hän on antanut esteellisyyteen liittyen aktiivisesti palautetta ja kertonut tarpeestaan yksilöllisille järjestelyille. Prosessi on ollut aikaavievä ja lopputulokset usein epätyydyttäviä: tarpeita ei ole aina huomioitu.

Opiskelijoille Puustinen tarjoaa vinkin: antakaa kurssipalautetta tiloista ja syrjivästä käytöksestä luennoilla.

Puustinen on marraskuun mielenilmaukseen ja sen vastaanottoon tyytyväinen, vaikka myöntää, että konkreettisten, suurten muutosten aikaansaaminen vaatisi radikaalimpia toimia.

Jotain silti tapahtui: Puustisen mukaan ilmanilmauksen kanssa samaan aikaan järjestetyn kurssin luennoitsija aikoi yrittää siirtää luento-opetuksen esteettömämpiin tiloihin.

 

Juttua tarkennettu 30.11.2021 klo 15.05: Jutussa kerrottiin aiemmin, että protestin kohteena olleen kurssin luennoitsija aikoi yrittää siirtää opetuksen esteettömiin tiloihin. Mielenilmauksen kohteena ei kuitenkaan ollut kyseinen kurssi itsessään, vaan laajemmin yliopiston esteellisyys.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.