Opintotietojärjestelmä Sisu ei ole saavutettava vaikeasti näkövammaisille.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on saanut ainakin kaksi kantelua aiheesta.

 

NIMETÖN KANTELU tehtiin Etelä-Suomen aluehallintovirastoon helmikuussa 2021. Se koski Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen käyttämää opintotietojärjestelmä Sisua.

Kantelijan mukaan Sisu ei ole saavutettava kaikille opiskelijoille.

Vaikeasti näkövammaiset eivät voi käyttää sitä itsenäisesti, mikä asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan.

Kantelija huomautti, että saavutettavuus on välttämätöntä opiskelun kannalta.

”Opiskelijoilla, jotka tarvitsevat saavutettavia järjestelmiä, on koronakriisin keskellä ihan tarpeeksi hankalaa nykyiselläänkin”, kantelija kirjoitti.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi asiassa ratkaisunsa kesäkuussa 2021. Sekä Jyväskylän että Tampereen yliopistot päätettiin ottaa mukaan laajempaa valvontaohjelmaa. Avi siis käytännössä valvoo, että yliopistojen käyttämästä opintotietojärjestelmästä tulee riittävän saavutettava.

Avi voi myös määrätä yliopistot korjaamaan puutteet kohtuullisessa määräajassa.

Valvontajakso on vuoden mittainen. Avi ei ole vielä päättänyt missä vaiheessa Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen valvonta aloitetaan.

HELMIKUUSSA 2020 tehty kantelu Sisusta ei ollut ainoa laatuaan.

Myös Helsingin yliopistosta on tehty samasta asiasta kantelu, jo lokakuussa 2020. Avi antoi asiasta päätöksensä kesäkuussa 2021.

Ratkaisu oli hallinnollinen ohjaus. Se tarkoittaa, että avi antoi Helsingin yliopistolle huomautuksen kantelussa huomautetuista puutteista.

Toisin sanoen itse puutteiden korjausten aikataulusta ei annettu määräystä.

Syynä on laki: hallinnollisen ohjauksen yhteydessä ei määräyksiä voi antaa. Se on siis nimensä mukaisesti ohjausta.

Avin antaman linjauksen mukaan yliopistot ovat isoja toimijoita, ja niiden tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella.

”Oletamme, että yliopisto ottaa ohjauksen vakavasti, ja ongelmat korjataan pian”, Etelä-Suomen avin saavutettavuusvalvonnan ylitarkastaja Viena Rainio sanoo.

Näkövammaiset opiskelijat joutuvat eriarvoiseen asemaan, jos suuri osa opiskeluajasta kuluu puutteellisen opintotietojärjestelmän kanssa

SISU ON ohjelmistoyritys Funidata Oy:n kehittämä opintotietojärjestelmä. Funidatan ovat perustaneet vuonna 2016 Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto. Muut yliopistot ovat liittyneet osaomistajiksi myöhemmin.

Opiskelijat suunnittelevat Sisun kautta opintonsa, ilmoittautuvat kursseille ja hakevat tutkintonsa sen kautta.

Jyväskylässä järjestelmän käyttöönotto aloitettiin syksyllä 2018.

Tampereelle Sisu tuli 2020, ja Helsingin yliopisto otti sen puolestaan laajemmin käyttöön toukokuussa 2021. Lisäksi Sisua käyttävät Aalto-yliopisto, Lappeenrannan ja Lahden teknillinen yliopisto LUT sekä Hanken. Myös Arcadia-korkeakoulu aikoo ottaa järjestelmän käyttöön.

SAAVUTETTAVUUDEN valvonta perustuu eurooppalaiseen standardiin ja verkkosisällön saavutettavuusohjeistukseen. Suomessa valtakunnallinen valvonta on Etelä-Suomen avin vastuulla.

Sisun suhteen havaittu ongelma on moninainen. Erilaisia puutteita on listattu yhteensä 15. Niihin sisältyvät esimerkiksi kontrasti, näppäimistökäyttö, eri kokoisten laitteiden skaalautuvuus ja ruudunlukuohjelmien käyttöä vaikeuttavat kokonaisuudet. Muun muassa nämä mainitaan yliopistojen laatimien Sisun saavutettavuusselosteissa. Niiden pohjana puolestaan toimii ohjelmistoyritys Eficode Oy:n vuonna 2019 laatiman saavutettavuusselvityksen tulokset.

Digipalvelulain mukaan saavutettavuusseloste on laadittava, jos sivusto ei täytä saavutettavuuskriteerejä.

Toisin sanoen korkeakoulut ovat myös itse tietoisia puutteista. Ne ovat luvanneet, että korjaukset toteutetaan vuoden 2023 loppuun mennessä.

Avin mukaan tahti on liian hidas: ei ole perusteita sille, että korjaukset kestävät niin kauan.

Aikataulua on kirittävä, sanoo Jyväskylän yliopiston koulutuspalvelujohtaja Mari Ikonen.

Hän sanoo yliopiston ”suhtautuvan asiaan vakavasti”.

Ikosen mukaan yliopisto on myös korostanut saavutettavuuden tärkeyttä ja lainsäädännön velvoittavuutta vuodesta 2018 lähtien.

Kesäkuussa 2021 kerrottiin, että Funidatan omistavat korkeakoulut lisärahoittavat Sisun kehitystyötä ongelmien ratkaisemiksi.

Uutta aikatauluarviota ei kuitenkaan ole vielä tiedossa.

Tahti on liian hidas. Aluehallintoviraston mukaan korjausten kestolle ei ole perusteita.

”Uudelleenarviointi on käynnissä parhaillaan. Pyrimme kaikin tavoin edistämään asiaa. Tarkkaa aikataulua on mahdotonta antaa”, Funidatan toimitusjohtaja Mika Peura kertoo.

Aikatauluun vaikuttaa osaltaan se, että Sisua on rakennettu jo kauan ennen vuonna 2019 voimaan tullutta digipalvelulakia, jossa muun muassa määritellään digitaalisten palveluiden saavutettavuusvaatimukset ja niihin liittyvien selosteiden laatiminen. Tästä syystä Jyväskylän yliopiston Ikosen mukaan vanhaa koodia voidaan joutua kirjoittamaan kokonaan uudelleen, jotta ongelmat saataisiin ratkaistua.

Se vie aikaa.

”Opintojärjestelmäuudistukset ovat valtavan isoja kokonaisuuksia, joten ongelmiin oli toki varauduttu. Kuitenkin joidenkin ongelmien laajuus yllätti”, Ikonen sanoo.

Esimerkkinä ennakkoon oletetusta ongelmasta on Sisun toimintalogiikka. Aina kun uudenlainen järjestelmä tulee käyttöön, sen opetteleminen vaatii aikaa ja joitakin yleisiä ongelmia korjataan palautteen perusteella.

JYVÄSKYLÄN yliopisto oli ensimmäinen, jossa Sisu otettiin laajempaan käyttöön. Sen käytöstä kerättiin tietoa muille korkeakouluille, mutta Ikosen mukaan muiden korkeakoulujen päätös siirtyä Sisun käyttäjiksi oli tehty jo aiemmin.

”Jaoimme ja jaamme edelleen muille paljon tietoa kokemuksistamme Sisun kanssa. Se auttaa varautumaan käyttöönoton haasteisiin”, Ikonen sanoo.


Ikonen kertoo, että Jyväskylän yliopisto on säännöllisesti yhteydessä eri ohjausryhmien kautta Sisun kehittäjän eli Funidatan eri ohjausryhmiin. Niitä ovat asiakkaiden, Sisu-projektipäälliköiden ja käyttöönottoprojektin ohjausryhmät, sekä yliopiston ja Funidatan hallituksen välinen viestinnällinen ryhmä. Kukin edellä mainituista ryhmistä keskustelee kuukauden välein. Lisäksi yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on tarvittaessa yhteydessä Funidatan johtoon.

”Uskon, että asia on ratkaistavissa”, Ikonen sanoo.

Ikosen mukaan Etelä-Suomen avi on luvannut lisätietoa Jyväskylän yliopistosta tehdyn kantelun ratkaisun jatkotoimenpiteistä.

Tässä vaiheessa lisätoimia ei edellytetä.

ENNEN KUIN ongelmat on korjattu, yliopistojen on tarjottava vaihtoehtoinen asiointitapa, jotta kaikilla olisi pääsy tietoihin.

Jyväskylässä tämä on ratkaistu tarjoamalla esteettömyysyhdyshenkilön palveluita. Jokaisella laitoksella on oma yhdyshenkilö.

Mainintaa tästä ei kuitenkaan ole saavutettavuusselosteessa, vaikka lain mukaan se tulisi mainita siellä. Itse asiassa vain Aalto-yliopiston selosteelta löytyy ohje, tosin puutteellinen. Se sisältää vain sähköpostiosoitteen ja linkin, jonka takaa selkeitä saavutettavuusohjeita ei löydy.

Vaihtoehtoisen asiointitavan tulisi avin mukaan olla saatavilla myös virka-ajan ulkopuolella. Tämä ei käytännössä tapahdu.