Tutkiessa uusia sivuja vaaran tunne oli jatkuvasti läsnä. Koskaan ei voinut olla varma, mitä näillä internet-tutkimusmatkoilla tulisi vastaan. Sisältö ei ehkä ollut parempaa kuin nykyään. Päinvastoin, se oli huomattavasti surkeampaa, mutta ainakin se oli kiinnostavaa.
Saatoin istua kyllästymättä näyttöpäätteen edessä tunteja selaten toinen toistaan käppäisempiä flash-animaatioita, itseään toistavia meemejä ja kaoottisia keskustelufoorumeita. Sitten tuli Facebook ja hiljalleen kaikki muuttui.
Muovatakseni Jack Sparrow’n repliikkiä kolmannesta Pirates Of The Caribbean -elokuvasta tilanteeseen sopivaksi: internet on yhtä suuri kuin aina ennenkin, siellä on vain vähemmän jäljellä. Nykyään netin selaaminen ei pidä mielenkiintoa samalla tavalla kuin aiemmin. Sitä päivittää muutamaa sivua uudestaan ja uudestaan, kunnes hetken päästä on jo kyllästynyt.
Suurin osa sisällöstä on itseään toistavaa ja ankeaa. Siitä pitävät huolen lukuisat influensserien ohjekirjat ja kurssit. Somevaikuttajia tuotetaan liukuhihnalla tekemään samaa kyllästyttävää, keskivertokuluttajaan vetoavaa turvallista viihdettä. Jos haluat olla suosittu somepersoona, on parasta pelata algoritmin ehdoilla ja näin kaikki päätyvät pelaamaan samaa peliä.
Luo selkeä profiili. Huolehdi, että profiilin estetiikka on silmää miellyttävä. Käytä hashtageja, mutta älä käytä liikaa hashtageja. Postaa säännöllisesti, älä spämmää. Kaiken tämän keskellä sisällön kuitenkin on herätettävä reaktioita. Ole kiinnostava, mutta älä herätä liikaa huomiota.
Jos onnistut pelaamaan algoritmin kanssa tarpeeksi hyvin, saat ultimaattisen palkinnon: voit olla kokopäiväinen somevaikuttaja. Yleisesti helppona pidetty työ, jota on syytä tavoitella.
Julkinen keskustelu saattaa vaikuttaa siltä, että ihmisillä on ikävä rasistisia ja loukkaavia vitsejä, mutta todellisuudessa he ovat vain kyllästyneitä nykypäivän tylsään, algoritmeja miellyttävään sisältöön.
Jopa meemisivut olivat pitkään kaikki vain toistensa kopioita, käännettyjä Paavo Pesusieni -meemejä, joiden kyljessä julkaistiin toinen toistaan hämäräperäisempiä mainoksia. Tarjonta oli yksinkertaisesti ankeuttavaa. Niinpä yllätyin positiivisesti, kun harrastusprojektina ylläpitämäni meemisivu alkoi yhtäkkiä kasvattamaan seuraajamääriään. Ehkä en ollutkaan ainoa, jolla oli ikävä vanhaa internettiä.
Sivullani en käytä hashtageja, en kiinnitä huomiota postaustahtiin, enkä estetiikkaan. En koeta miellyttää seuraajiani, enkä säästele mielipiteitäni.
Sivuni on vastalause nykypäivän ankealle internetkulttuurille, mutta se on samalla myös vastalause laitaoikeiston nousulle.
Seuratessani poliittista keskustelua viime vuosien aikana internetissä, olen huomannut, että vasemmistolaiset esitetään usein herkkinä tapauksina, jotka eivät kestä kuulla kritiikkiä ja ovat paikalla raivoamassa joka kerta, kun asiat eivät sovi heidän narratiiviinsa.
Viime vuosien aikana Netflix on julkaissut ainakin 5 stand up -spesiaalia, joissa keski-ikäinen valkoinen heteromies valittaa lavalla siitä, miten mitään ei saa enää sanoa. Minä uskon tämän ilmiön olevan vain ja ainoastaan vasemmiston maalittamista, sillä ylläpitäessäni sivuani olen huomannut, että oikeistolaiset ovat vähintään yhtä herkkänahkaisia kuin vasemmistolaiset.
Viime vuosien aikana Netflix on julkaissut ainakin 5 stand up -spesiaalia, joissa keski-ikäinen valkoinen heteromies valittaa lavalla siitä, miten mitään ei saa enää sanoa.
Heti kun huomasin, että seuraajani toivoivat tietynlaista sisältöä, päätin kääntää kelkkaani ja vanhan ajan internetin hengessä olla kumartelematta ketään. Mitä enemmän seuraajani valittivat vasemmistolaishenkisistä meemikuvista, sitä enemmän postasin niitä.
Olen saanut kilokaupalla kritiikkiä toiminnastani, inboxini täyttyy viesteistä, joissa vanhat seuraajat kertovat, etteivät enää pidä sivustani ja aikovat lopettaa seuraamisen. Silti sivuni kasvaa jatkuvasti. Se kasvaa, koska ihmisillä on ikävä vanhaa internettiä.
Julkinen keskustelu saattaa vaikuttaa siltä, että ihmisillä on ikävä rasistisia ja loukkaavia vitsejä, mutta todellisuudessa he ovat vain kyllästyneitä nykypäivän tylsään, algoritmeja miellyttävään sisältöön.
Mutta Ketamiini-Markku ei kumartele algoritmeille, eikä seuraajilleen. Ketamiini-Markku on internetin todelliset kasvot.