Ei hakutuloksia.

Teksti Saara Sund Kuvat Petri Markkanen

Likaista peliä ylioppilaskylässä: pois muuttava saa helposti siivouslaskun, mutta moni uusi asukas on päässyt muuttopäivänä siivoushommiin

Petri Markkanen oli varautunut asunnon huonokuntoisuuteen, muttei likaisuuteen. "Kyllä se ensimmäinen fiilis oli pettymys", hän kuvailee.

Kortepohjan ylioppilaskylän siivousmaksut ovat puhuttaneet opiskelijoita tänäkin syksynä. Pois muuttavilta asukkailta perityt siivousmaksut on koettu kohtuuttomiksi. Vaikka puutteellinen siivous laskutetaan entiseltä asukkaalta, asunnot ovat olleet useamman henkilön mukaan siivottomassa kunnossa niihin muuttaessa.

Jyväskyläläinen opiskelija muutti pois A-talosta vuoden 2019 syyskuussa. Hän kertoo kuuranneensa asunnon lattiasta kattoon perheensä avustuksella.

”Heitettiin siinä vielä läppää, että nyt ei voi kyllä mitenkään tulla siivousmaksua, ja jos tulee, niin se on ihme”, entinen asukas muistelee.

Seuraavana päivänä sähköpostiin kuitenkin tuli noin 30 euron lasku ja viesti, jossa kerrottiin, että loppusiivous oli kuin olikin puutteellinen.

 

Asukas otti yhteyttä silloisen JYY-Palvelut Oy:n, nykyisen Soihdun, asukaspalveluun saadakseen perusteet siivouslaskulle. Hänelle kerrottiin, että tiskiallas ei kiiltänyt ja liesitasossa oli likaa, joka olisi poistettavissa ”raappaa käyttämällä”.

Siivoustarkastuksen yhteydessä kiinteistöhuolto kuvaa mahdolliset puutteet, joilla maksun tarpeellisuus voidaan tarvittaessa todentaa. Asukas pyysi nämä kuvat nähtäväksi.

”Allas näytti siltä, mihin kuntoon olin sen jättänytkin, eli puhtaalta, mutta viemäriaukon ympärillä oli samentumaa. Liedessä oli kattilan pohjasta jäänyt jälki, joka oli selkeästi kulumaa, sillä liettä koskiessa sen pinta tuntui sileältä.”

Entisten asukkaiden nähtäväksi toimitetut kuvat tiskialtaasta, liedestä ja suihkuseinästä, joiden puhtaus ei täyttänyt Soihdun standardeja.

Toinen entinen asukas kertoo saaneensa tämän vuoden kesäkuussa 90 euron laskun suihkuseinän alareunaan jääneistä viiruista.

”Olin pessyt sen samalla tavalla kuin ikkunat pestään. Kiinteistöhuollon mukaan tahrat olisi ollut mahdollista saada pois mekaanisella työllä ja oikeilla puhdistusaineilla, mikä varmasti onkin totta. Maksu on kuitenkin aika kohtuuton asiasta, jota en ainakaan itse edes huomannut.”

 

Kolmas, niin ikään tänä kesänä pois muuttanut haastateltava kertoo, että häneltä yritettiin periä korvausta kolhusta ovessa. Kolhu oli asunnossa jo silloin, kun hän muutti sinne nelisen vuotta sitten.

Asukas kertoo listanneensa vian huoneistokorttiin asuntoon muuttaessaan. Kun hän reklamoi laskusta, Soihdulta ilmoitettiin, ettei kyseistä huoneistokorttia löydy järjestelmästä.  Asukkaalla oli kuitenkin tallessa melko pian muuton jälkeen otettu valokuva kolhusta. Asia raukesi asukkaan toimitettua kuvan Soihdulle.

”Kyllähän tässä sellainen olo tuli, että minun pussistani yritetään periä ikivanhan kolhun korjausta. Jos logiikka on se, että viat korjataan asukkaiden vaihtuessa, ei koko kolhua olisi pitänyt asuntoon muuttaessani olla olemassakaan”, asukas suomii.

 

Jylkkäri on nähnyt Soihdun ja haastateltavien väliset sähköpostiviestit.

Myös Keskisuomalainen on uutisoinut ylioppilaskylän siivousmaksuista viime joulukuussa.

”Tosi huono maku jäi. Tykkäsin asua ylioppilaskylässä, mutta tämä kokemus latisti kyllä koko homman”

Soihdun kiinteistömanageri Sanna Kuisma kertoo, että noin 20% siivousmaksun saaneista reklamoi maksusta.

”Reklamaatio ratkeaa hyvin harvoin vuokralaisen hyväksi. Siivousmaksu on käytännössä aina ollut aiheellinen”, Kuisma väittää.

Kuisman mukaan siivousmaksun saa kuukausittain kymmenisen prosenttia poismuuttajista.

”Tyypillisiä syitä ovat huonosti siivotut kylpyhuoneet ja uunit sekä sulattamatta jäänyt pakastin. Ne ovat oikeastaan se kolmen kärki siellä.”

 

Pitäisikö asukkaille annettuja siivousohjeita sitten tarkentaa, jos on näin yleistä, etteivät Soihdun ja vuokralaisten siisteyskäsitykset kohtaa?

”Varmasti. Nettisivumme uudistuivat keväällä, ja niitä voi kyllä ruuvata, mutta toivon että kaikilla olisi sellainen arkijärki tässä. Että katsoisi asuntoa sillä silmällä, että tulisi sinne itse vuokralaisena ensimmäisen kerran.”

Kuisman mukaan Soihdulle on myös imagokysymys, että vuokralaisen on mukava tulla uuteen asuntoon.

”Kyllähän sä nyt varmasti ymmärrät itsekin, että jos vuokraat itsellesi kodin ja aloitat sillä, että avaat uunin ja se on likainen, niin eihän se ole hirveän mukavaa.”

 

Siivousmaksuilla saattaa kuitenkin olla Soihdun imagoon toisenlainenkin vaikutus.

”Tosi huono maku jäi. Tykkäsin asua ylioppilaskylässä, mutta tämä kokemus latisti kyllä koko homman”, sanoo yksi siivousmaksun saanut entinen asukas.

 

 

”Soihdun asiakaspalvelusta ei ole tullut kovin lämmin eikä inhimillinen kuva.”

Journalistiikan maisteriopiskelija Petri Markkanen, 32, muutti ylioppilaskylään elokuun lopussa. Hän kertoo, että muun muassa juuri Kuisman mainitsemat uuni ja kylpyhuone olivat siivottomassa kunnossa hänen muuttaessaan asuntoon.

”Kun tulin asuntoon, siellä oli ikkunat sepposen selällään. Lattialla oli siitepölyä, siemeniä, kuolleita kärpäsiä ja hyttysiä. Olen muuttanut aikuisiällä todella monta kertaa, ja vaikka olen asunut aika erikoisissa paikoissa, ei ole ikinä tullut näin likaista asuntoa vastaan”, Markkanen kertoo.
”Sain tehdä täyden imuroinnin ja luuttuamisen, ennen kuin sain edes tavarat paikoilleen.”

 

Markkanen reklamoi asunnon siisteydestä Soihdulle. Sanna Kuisma vastasi, että asunnon lattia on remontoitu toukokuussa. Kuisma kertoi antavansa remontoijille palautetta siisteystasosta. Lisäksi Markkaselle tarjottiin hyvitykseksi siivousvälinepakettia.

”Meni ehkä vähän ohi se mun sanoma siellä. Ei tunnu, että minua olisi kuultu oikeasti. Soihdun asiakaspalvelusta ei ole tullut kovin lämmin eikä inhimillinen kuva.”

”Valmiiksi stressaavana muuttopäivänä ei käynyt mielessäkään alkaa kuvata tahmaista asuntoa.”

Myös kolme muuta, nimetöntä haastateltavaa kertoo Jylkkärille uunin ja kylpyhuoneen olleen törkyisessä kunnossa sisään muuttaessa.

Yksi haastateltavista muutti viime marraskuussa ylioppilaskylän sisällä vanhasta asunnosta toiseen.

”Minulle sanottiin, että asunnon loppusiivous oli ollut puutteellinen ja että siivoojat olivat käyneet asunnossa sen jälkeen. Jos asunnossa todella oli edes käynyt siivoojia, ei heidän siivouksensa ollut kovin ammattimaista.”

 

Toinen, syksyllä 2018 ylioppilaskylään muuttanut haastateltava kuvailee O-talon solukaksiotaan ”sontaraoksi”. Hän joutui Markkasen tavoin muuttopäivänä ensi töikseen siivoushommiin.

”Jälkeenpäin harmittaa todella paljon, että olin niin arka nuori ja uusi vuokra-asuntojen maailmassa, että jopa pelkäsin systeemiä. En siis tehnyt valitusta asunnon kunnosta sisäänmuuttaessani, koska tuntui, ettei siinä ole järkeä kun neljä naista oli sen jo kuurannut. Valmiiksi stressaavana muuttopäivänä ei käynyt mielessäkään alkaa kuvata tahmaista asuntoa.”

Haastateltavan mukaan asunnon jääkaappi oli rikki, ja uutta hän sai odotella kaksi viikkoa.

”Uudessa prosessissa asukas pääsee aina puhtaaseen asuntoon. Tämä on meille tärkeää, se kertoo laadustamme”

”Toimintahan on muuttunut viimeisen vuoden sisällä parempaan suuntaan. Olen itse tullut töihin kesällä 2018, joten toivoisin, ettei niitä liian vanhoja tapauksia pyöriteltäisi liikaa”, Sanna Kuisma sanoo.

Kuisma kertoo myöhemmin sähköpostitse, että ennen vuotta 2018 poismuuton yhteydessä tarkastettiin vain välttämättömät asiat, kuten vesikalusteiden kunto.

”Siivoustason tarkastaminen jäi silloin aivan puolitiehen, kun muutot haluttiin hoitaa mahdollisimman nopeasti loppuun, ja uusi asukas asumaan.”

”Vaikka olen asunut aika erikoisissa paikoissa, ei ole ikinä tullut näin likaista asuntoa vastaan.”

Kuisman mukaan JYY väsyi vuonna 2018 saamaan uusilta asukkailta palautetta huonosti siivotuista asunnoista. Asuntotarkastuksen yhdeksi painopisteeksi lisättiin siivous, mikä alkoi heti näkyä siinä, että ”aikaisemman kaltaiset laiminlyönnit” eivät enää menneet läpi.

”Uudessa prosessissa asukas pääsee aina puhtaaseen asuntoon. Tämä on meille tärkeää, se kertoo laadustamme”, Kuisma sanoo.

 

Kaikkien haastattelemiemme asukkaiden kokemukset ovat kuitenkin tapahtuneet viimeisen kahden vuoden sisällä eli sen jälkeen, kun Kuisma aloitti työssään.

Kortepohjan ylioppilaskylän asukastoimikunnan kokouspöytäkirjoista selviää, että siivousmaksuista on tullut palautetta ensimmäisen kerran vuoden 2018 lopulla.

”Niin, mutta toimintakulttuuri on muuttunut sieltä asti. Ollaan saatu asuntoja parempaan kuntoon peruskorjausten myötä. Vanhoissa tornitaloissa näkyvät elämisen jäljet: vaikka kuinka me tai asukkaat siellä siivoaisivat, niin eihän niistä enää uusia tehdä.”

Myöhemmin Kuisma täydentää kommenttiaan sähköpostitse:

”Sen sijaan peruskorjatussa talossa asukkaalta ei pitäisi jäädä jälkeen mitään sellaista likaa, jonka voi huolellisessa siivouksessa saada puhdistettua.”

 

Vaikuttaa siis siltä, että Soihdulla on käytössä kaksoisstandardi siisteystason suhteen: peruskorjattujen asuntojen tulee olla täydellisen puhtaita, mutta vanhoissa asunnoissa siisteyttä ei tarkastella läheskään yhtä kriittisellä silmällä.

Rasvainen uuni, pesemätön kylpyhuone ja siitepöly lattialla tuskin liittyvät Kuisman mainitsemiin elämisen jälkiin. Jylkkärin kysyessä asiasta Kuisma kiertää kysymyksen ja alkaa kertoa asuntotarkastuskäytännöistä.

”Pointtihan on se, että jos asuntotarkastuksen yhteydessä siivoustasossa huomataan puutteita, sinne tilataan siivous. Ongelmahan on se, että jos asukkaat ovat keskenään vaihtaneet avaimia, niin asunto on otettu vastaan ilman asuntotarkastusta ja asukas on hyväksynyt asunnon kunnon sellaisena, kuin se on ollut muuttohetkellä. Soihtu suosittelee, että avain kiertää aina toimiston kautta juuri siksi, että vastuusta ei jää kysymyksiä millekään osapuolelle.”

”Meillä on ammattitaitoiset siivoojat kentällä, kyllä he osaavat sen homman hoitaa.”

Ylioppilaskylän sisäisestä muutosta on kuitenkin kyse vain yhden haastateltavan tapauksessa, joten tämäkään ei selitä asuntojen likaisuutta.

”Eihän se sitä selitäkään. Kun en tiedä kyseisten asuntojen numeroita, minun on vaikea perata, mikä siinä on ollut syynä. Kyllä ne tiedot meidän järjestelmästämme löytyisivät.”

Kuisman mukaan kyse ei missään nimessä ole siitä, että Soihtu pyrkisi rahastamaan opiskelijoita lähettämällä siivouslaskuja ja jättämättä laskutetut siivoukset sitten tekemättä.

”Puutteista löytyy kuvat, ikinä ei tietenkään ruveta laskuttamaan ilman todennettavissa olevaa syytä. Meillä on ammattitaitoiset siivoojat kentällä, kyllä he osaavat sen homman hoitaa.”

 

Kuismalta on toisin sanoen vaikea saada suoraa vastausta siihen, miksi kuvatun kaltaisia tilanteita tapahtuu toistuvasti. Jylkkärin tiedustellessa, onko kyse silkasta inhimillisestä huolimattomuudesta, hän kiistää asian.

”Ehkä ei ole oikein sitä ammatillista vetoa siinä työryhmässä ollut tai ymmärrystä asioista. En tarkoita siivoojia, vaan koko konsernia. Siellä ei ole oikein ollut sellaista henkilöä, joka handlaa siivouksen alusta loppuun kunnolla ja sen koko organisaatiorakenteen. Siihen haluttiin muutosta, siksi olen tullut tänne töihin aikoinaan.”

Mihin suuntaan toimintakulttuuria sitten on muutettu?

”Ollaan tarkempia asuntotarkastuksissa ja tilataan herkemmin siivouksia ja niin edes päin.”

 

Jylkkärin udellessa, käydäänkö Soihdussa sisäistä keskustelua siitä, että toimintaa pitäisi parantaa, alkaa Kuisma puhua siitä, että asukkaille annettavia siivousohjeita tarkennetaan ja painottaa arkijärjen käyttöä muuttosiivouksessa. Kun Jylkkäri tarkentaa tarkoittaneensa kysymyksellä Soihdun, ei vuokralaisten menettelytapoja, Kuisma vetoaa koronatilanteen aiheuttamaan ongelmaan:

”Soitamme asukkaalle ennen asuntoon menoa. Jos emme saa asukasta kiinni, asia venyy ja venyy, koska emme lompsi asuntoon sisälle omilla avaimilla, jos ei ole niin sanotusti hätä kädessä.”

Korona ei kuitenkaan selitä yhdenkään Jylkkärin haastatteleman opiskelijan ongelmaa siivousmaksujen ja asunnon siisteyden kanssa.

 

Kortepohjan asukastoimikunta toimitti Jylkkärille kannanoton siivousmaksuista. Siinä vaaditaan Soihtua selkästi muistuttamaan asukkaita suullisesti ja kirjallisesti asunnon puutteiden kuvaamisesta mahdollisten ristiriitatilanteiden varalta. Asukastoimikunta haluaa, että asukkaalle annetaan mahdollisuus korjata siisteydessä havaitut puutteet, mikäli aikataulu sen sallii.

Toimikunta vaatii kannanotossaan myös, että asukkaan on saatava laskun yhteydessä erittely puutteista. Sen mukaan ”joissakin tapauksissa sähköpostin saatetekstissä ja laskussa kerrotuissa perusteluissa on ollut erilaista tietoa, mikä hämää laskun saajaa eikä ole hyväksyttävää”.

  1. Kaksoisstandardi- Keke

    Jutussa mainittu Soihdun kaksoisstandardi siisteystason suhteen on ihan totta. Peruskorjausta (tai purkua) odottavissa taloissa on asukkaille tarjolla sellaista sontaa, mikä ei juuriharjalla ja Tolulla irti lähde. Rappukäytävien siisteydestä ei huolehdita sellaisella otteella, kuin ”normaaleissa” kerrostaloissa (eli ylioppilaskylän ulkopuolella). Myös näiden talojen ulkoseinät voi spreijata vaikka joka päivä ”täksyjä” täyteen (usean vuoden ajan), uudemmista pinnoista ne hinkataan raivokkaasti pois jopa saman päivän aikana. Nauroin ääneen Soihdun kiinteistömanagerin kommentille siitä, että Soihdulle on imagokysymys, että vuokralaisen on mukava tulla uuteen asuntoon. Asiakaspalvelu on muutenkin mitä sattuu. Esimerkiksi asuntoa tullaan tarkastamaan nimenomaan sinä ainoana ajankohtana, joka on huoltoon ilmoitettu asukkaalle epäsopivaksi ajaksi.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. Jeppe

    Muistakaahan laittaa palautetta Soihdulle tästä perseilystä esimerkiksi Soihdun kyselytutkimuksessa (25.10 2020 mennessä):
    https://jyy.fi/soihtu-tutkimus-2020/

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.