Ylioppilaskylä kokee lähivuosina suuren muutoksen, kun A-, B-, C-, D- ja E-talot peruskorjataan peräkkäisinä vuosina.
Ensimmäisenä remonttiin laitetaan A-talo, jonka peruskorjaus on suunnitelmien mukaan tarkoitus aloittaa keväällä 2017. Samalla myös ravintola Rentukka kokee todellisen muodonmuutoksen.
Rentukan kyljessä sijaitseva A-talo on ylioppilaskylän vanhin rakennus. Vuonna 1968 valmistuneessa talossa on 144 yksiötä. Talovanhusta on aiemmin peruskorjattu 80- ja 90-luvuilla.
Ylioppilaskylän rakennus- ja korjaussuunnitelmia viedään eteenpäin pitkin talvea. Ylioppilaskunnan edustajisto tekee lopulliset investointipäätökset keväällä, minkä jälkeen korjaus- ja rakennustyöt on tarkoitus aloittaa.
Rentukan ja A-talon peruskorjaukset ja muutostyöt valmistuvat keväällä 2018. Sen jälkeen ne ovat jälleen alueen asukkaiden käytössä.
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan omistama ylioppilaskylä muodostaa Kortepohjan alueen rungon, mutta tuo runko on vuosien saatossa rapistunut pahasti.
Rakennukset ovat olleet jo pitkään perusteellisen korjauksen tarpeessa, minkä lisäksi uudempi opiskelijasukupolvi odottaa yhä enemmän yksiöpohjaisia asumisratkaisuja.
Legendaarinen ravintola Rentukka on seissyt paikallaan ylioppilaskylän alkuvuosista saakka. Myös sen tulevaisuutta mietitään nyt uusiksi. Muutostöiden jälkeen Rentukan tiloissa voi suunnitelmien mukaan käydä kuntosalilla, tehdä ryhmätöitä uusituissa tiloissa, järjestää juhlia ja syödä opiskelijaravintolassa.
Kuntosalin ensisijainen käyttöoikeus on suunnitelmien mukaan ylioppilaskylän asukkailla. Salin käyttöoikeus sisältyisi vuokraan. Mikäli kapasiteettia riittää, maksullisia kuntosalikortteja voidaan antaa myös JYYn jäsenille tai muille opiskelijaryhmille.
Kuntosalin kokonaispinta-ala on 261 neliömetriä, ja peruskorjauksen hinta-arvio kuntosalilaitteineen on 350 000–400 000 euroa. Lisäksi kuntosalilaitteisiin varataan laitekannan iästä riippuen 50 000–100 000 euroa.
Opiskelijahintainen lounasmyynti on suunnitelmien mukaan tarkoitus järjestää arkisin ja viikonloppuisin kello puolen yhdentoista ja iltakahdeksan välisenä aikana.
Ravintolatoiminnan osalta on käyty alustavia neuvotteluja pääasiassa Sonaatin kanssa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on puoli miljoonaa euroa.
Sonaatin toimitusjohtaja Arto Maijala kertoo, että he ovat kiinnostuneita yhteistyöstä, mutta lopullista päätöstä ei vielä ole tehty.
”Laskelmat ovat käynnissä. Kohde poikkeaa meidän normaaleista ravintoloista ja vaatisi isoja investointeja. Tällä hetkellä laskemme, voidaanko toiminnasta saada kannattavaa. Mutta olemme kyllä kiinnostuneita. Teemme lopullisen päätöksen Sonaatin johtokunnan kanssa viimeistään joulukuun aikana”, Maijala toteaa.
Asukkaille tarjotaan mahdollisuutta jatkaa asumista ylioppilaskylässä.
Peruskorjauksen aikana tornitaloissa ei voi asua. A-talon asukkaiden vuokrasopimukset on irtisanottu päättymään maaliskuun loppuun. Asukkaiden ei kuitenkaan tarvitse muuttaa pois ylioppilaskylästä, jos he eivät itse sitä halua.
”Käytännössä A-talon asukkaat voivat muuttaa ylioppilaskylän muihin rakennuksiin. Vaikka siis olemmekin irtisanoneet vuokrasopimukset, asukkaille tarjotaan mahdollisuutta jatkaa asumista ylioppilaskylässä. Kuuntelemme myös asukkaiden toiveita mieluisasta asumismallista. Jokainen opiskelija-asukki tulee halutessaan saamaan asunnon kylästä”, palveluvastaava Jenni Kirkkomäki toteaa.
Sama käytäntö on voimassa myös jatkossa, kun ylioppilaskylän peruskorjauskierros siirtyy rakennuksesta toiseen. Tilannetta helpottaa se, että peruskorjauksen jälkeen A-talo on jälleen asukkaiden käytössä, kun B-talon peruskorjaus aloitetaan.
Ravintola Rentukkaan on muutostöiden jälkeen tarkoitus siirtää lähes 1000 neliömetriä yhteisötiloja ylioppilaskylän muista rakennuksista.
Rentukasta halutaan luoda ylioppilaskylän toiminnallinen keskus. Samalla esimerkiksi vapaa-ajan vietosta aiheutuvat häiriöt muissa taloissa vähenisivät, kun tapahtumat keskittyisivät Rentukkaan nykyisten yhteisötilojen sijaan.
Rentukan korjaus- ja muutostöiden budjetti on noin 1,7 miljoonaa euroa. Kerrostalojen peruskorjauksen hinta-arvio on 28–30 miljoonaa euroa.
Aikaa peruskorjauksiin menee noin viisi vuotta, eli jokainen rakennus on poissa käytössä vuoden ajan. Talot peruskorjataan järjestyksessä siten, että seuraavan talon työt aloitetaan, kun edellinen on saatu valmiiksi.
Peruskorjauksista ei aiheudu korotuspaineita JYYn jäsenmaksuun.
Nykyisin tornitaloista saa 22 neliöisen yksiön 283 euron kuukausivuokralla. Hintaan sisältyy vesi, sähkö ja netti. Peruskorjattujen talojen vuokriin on odotettavissa pieniä korotuksia.
”Vuokra nousee jonkun verran. Peruskorjauksen jälkeen asunnot ovat verrattavissa uudempien rakennusten asuntoihin, joten vuokra tulee olemaan lähempänä niiden hintatasoa. Pystymme siis tarjoamaan kohtuuhintaista asumista myös tulevaisuudessa”, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan toimitusjohtaja Marko Huttunen kertoo.
Tornitalojen peruskorjaus ja Rentukan uudistaminen ovat ylioppilaskunnalta isoja investointeja. Konsernin johto kuitenkin vakuuttaa, että tämä ei vaikuta yksittäisen opiskelijan jäsenmaksuun.
”Peruskorjauksista ei aiheudu korotuspaineita JYYn jäsenmaksuun”, Huttunen sanoo.
Ylioppilaskylän asuntojen määrään ei ole lähivuosina odotettavissa muutoksia. Nykyisellään alueella on 2 268 opiskelija-asuntopaikkaa.
”Lisäasunnoille olisi kyllä tarvetta. Ehkä sellainen 2 500 asuntoa voisi olla hyvä määrä. Asuntoja tarvittaisiin muuallakin kuin Kortepohjassa. Esimerkiksi Nuuskakujan hanketta ollaan aktiivisesti kehittämässä eteenpäin”, Huttunen sanoo.
Ylioppilaskunta allekirjoitti Jyväskylän kaupungin kanssa aiesopimuksen Nuuskakujan alueen kehittämisestä viime keväänä. Kun kaavamuutos on lainvoimainen, JYY ostaa tontin Ahdinkadun, Nuuskakujan ja Pitkäkadun kulmasta ja rakentaa sille asuinrakennuksen.
Peruskorjausten yhteydessä rakennuksissa uusitaan kaikki LVI-ratkaisuista sähköjohtoihin. Kiinteistöpäällikkö Kimmo Moilanen kertoo, että peruskorjauksen yhteydessä parannetaan rakennusten energiatehokkuutta.
”Lämpöenergia otetaan talteen poistoilmalämpöpumpulla. Tämä ja muut muutostyöt parantavat energiatehokkuutta huomattavasti.”
Suunnitelmissa on myös useita muita energiatehokkuuteen liittyviä parannuksia. Esimerkiksi pohjaveden ja jäteveden lämmön hyödyntämistä on harkittu. Näiden suunnitelmien osalta ei kuitenkaan ole tehty lopullisia päätöksiä.
”Tarkempien laskelmien ja käyttökokemusten jälkeen osaamme arvioida, kuinka nopeasti mikäkin järjestelmä maksaa itsensä takaisin. Sen jälkeen voimme valita parhaat vaihtoehdot”, Moilanen sanoo.
Asuntojen pohjaratkaisuihin, esimerkiksi keittiöiden sijaintiin, on myös harkittu muutoksia. Perusasuntotyypissä tulee joka tapauksessa jatkossa olemaan kahta erilaista pohjaratkaisua nykyiseen tapaan.
Ylioppilaskylän 1-alueen korjaus- ja rakennustöiden valmistuttua projekti siirtyy kylän 2. alueelle, eli MNOP- ja K- ja L-talojen kortteliin.
Ajallisesti 2. alueen rakentaminen alkanee reilun viiden vuoden kuluttua.
2-alueen pääsuunnittelija valitaan ensi kevään aikana, ja sen rakennusprojektit tulevat etenemään vaiheittain 1-alueen projektien tapaan.
Alueen kehittäminen ja mahdolliset korjaus- ja rakennustyöt aloitetaan sen jälkeen, kun viisi ensimmäistä tornitaloa on saatu peruskorjattua.
Kokonaisuudessaan ylioppilaskylän kehittämiseen menee tämänhetkisen tiedon mukaan kymmenen vuotta.
”JYY haluaa olla alue- ja palvelukehittäjä, ei pelkästään asuntojen tarjoaja. Haluamme kehittää Kortepohjasta ja ylioppilaskylästä omalaatuisen ja monipuolisen asuinalueen, jolla on vetovoimaa”, toimitusjohtaja Huttunen sanoo.
JYYn edustajisto käsitteli suunnitelmaa lokakuun edustajistokokouksessaan. JYYn hallituksen puheenjohtaja Lasse Heikkilä kertoo, että tornitalojen peruskorjaus on välttämätöntä talojen huonon kunnon takia.
”Tornitalot ovat käyttöikänsä loppupäässä, ja peruskorjaus on välttämättömyys.”
Rentukan kohdalla Heikkilä korostaa, että rakennuksen sielu halutaan säilyttää uudistusten jälkeenkin. Asukaskyselyissä Rentukkaan on toivottu juuri lounasravintolaa ja kuntosalia.
”On hyvä, että Rentukka remontoidaan, jotta se voi tarjota niitä palveluita, joita opiskelijat toivovat. Haluamme säilyttää Rentukan elävänä ylioppilaskylän sieluna”, Heikkilä sanoo.
Ylioppilaskylä ennen ja nyt
- Kortepohjan ylioppilaskylän rakentaminen alkoi 1960-luvun puolivälissä. Tarkoituksena oli ratkaista Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun opiskelijoiden asunto-ongelmat.
- Ensimmäiset talot nousivat harjakorkeuteen vuonna 1968. Viisi tornitaloa ja kolme perhetaloa olivat ensimmäiset valmiit rakennukset.
- Rakentaminen jatkui aina vuoteen 1975 asti. Virallisesti ylioppilaskylä vihittiin käyttöön vuonna 1976. Vuonna 1990 rakennettiin vielä R- ja S-talot.
- Aina 1990-luvulle saakka yksiöt olivat niin sanottuja toveriyksiköitä, joissa majoittui kaksi asukasta. Jonotuksen kautta asukas saattoi siirtyi toveriyksiöstä soluun ja lopulta ehkä jopa yksiöön. Yksiöissä asui pääasiassa loppuvaiheen opiskelijoita. Nykyisin yksiöön voi ylioppilaskylässä päästä jo vuoden soluasumisen jälkeen.
- Vuosina 2004-2005 JYY rakennutti kolme uutta taloa Vehkakujalle. Vehkakujan talot eivät kuulu virallisesti ylioppilaskylään, mutta käytännössä yhteys on vahva. Taloissa sijaitsevat myös JYYn asukas- ja talouspalvelut sekä JYY-Palveluiden hallinto.
- Nykyisin Kortepohjan kaupunginosassa asuu noin 10 000 asukasta, joista noin 2000 on ylioppilaskylässä asuvia Jyväskylän yliopiston opiskelijoita.
- Kortepohjan asuinalueen suunnittelivat arkkitehdit Bengt Lundsten ja Esko Kahri vuosina 1964-1968.
- Lähde: Kortepohja.fi