Ei hakutuloksia.

Teksti Tuukka Tervonen

Pääkirjoitus: Tyhmä Tyrannosaurus

Opiskelut yhteiskunnan tuilla voisi tiivistää kolmeen sanaan: helvetin köyhää kerjäämistä, kirjoittaa Jylkkärin päätoimittaja Tuukka Tervonen.

Häpeä ja puolittainen paniikkikohtaus kassalla, kun ostokset maksavat enemmän kuin se seitsemän euroa, jonka pitäisi riittää vielä viikoksi ennen opintotuen tuloa.

Palkaton harjoittelu toisella paikkakunnalla ja kahden asunnon loukku, joka rahoitettiin koko vuoden opintolainalla.
Viikko ruoaksi purkkihernekeittoa ja ranskanleipää, että viikonloppuna olisi varaa käydä parilla tuopilla baarissa ystävien kanssa, jotta edes hetkeksi ahdistus helpottaisi.

Lattialle tipahtanut täysi lautasellinen ruokaa, jonka siivoamisessa kestää kolme päivää, kun opinnäytetyö ja loppuneet tukikuukaudet ahdistavat ja masentavat hermoromahdukseen.

Mummulle soitettu puhelu, jossa ylpeyttään vastaan pyytää viittäkymppiä, että saisi uudet farkut ainoiden reikäisten tilalle.

Kivulias hakemusten täyttäminen on saanut minut haaveilemaan siitä, että Tyrannosaurus rex hyökkää Kelan pääkonttoriin ja syö passivoivista etuuksista höpöttelevän johtoportaan.

Edellä valikoituneet hetket ovat eräitä kirkkaimmin mieleen jääneitä katkelmia viimeisen kahdeksan vuoden opiskeluideni jäljiltä. Pinnalle nousee toisinaan myös parempia muistoja, mutta silti opiskelut yhteiskunnan erilaisilla tuilla voisi tiivistää yhteen ajatukseen: helvetin köyhää kerjäämistä.

Kela on toisaalta ollut tuki ja turva ja moni virkailija lempeän avulias, mutta poliitikot, byrokratia ja lisäselvitysten lisäselvitykset ovat johtaneet usein tilanteeseen, jossa avunhakemisen sijasta prosessi on muistuttanut enemmänkin lottoa tai pimeyden voimille uhraamista. Kivulias hakemusten täyttäminen on saanut minut haaveilemaan siitä, että Tyrannosaurus rex hyökkää Kelan pääkonttoriin ja syö passivoivista etuuksista höpöttelevän johtoportaan.

Kuka jaksaa paneutua huolella johonkin kämäiseen esseeseen jollain itseopiskeltavalla kurssilla, kun pitää miettiä, mistä saisi ruokaa huomenna?

Käteen opinnoista jäi 20 000 euroa opintolainaa ja 925 euroa luottokorttivelkaa, opintotuella kun nyt vain ei elä. Uskoisin vielä vuosia laskevani ostokseni sentin tarkkuudella varmistaakseni, etten vain käytä rahaa yli varojeni.

Tieteentekijät ovat vuosia tehneet tutkimuksia, joiden mukaan köyhyys syö ihmisen aivokapasiteettia kohtuuttomasti. Joidenkin tutkimusten mukaan ihmisen äo laskee jopa 14 pistettä, jos joutuu jatkuvasti huolehtimaan rahasta. Kuka jaksaa paneutua huolella johonkin kämäiseen esseeseen jollain itseopiskeltavalla kurssilla, kun pitää miettiä, mistä saisi ruokaa huomenna?

Opiskelijoista yli puolet kokee jatkuvaa epävarmuutta taloudestaan eli ovat kaunopuheisesti sanottuna saatanan köyhiä. Onko siinä mitään järkeä, että suurin osa opiskelijoista käyttää opiskeluvuotensa tyhmempinä kuin he oikeasti ovat? Tuskin on sattumaa, että YTHS:n tutkimusten mukaan opiskelijoiden mielenterveysongelmat ja itsemurhahaaveet ovat kasvaneet samaa tahtia kun tukikuukausia ja opintotukea on leikattu. Lainakin on vain köyhyyden siirtoa tulevaisuuteen.

Jos opiskelijan toimeentuloa ei paranneta, me menemme kohta kaikki samaan tilanteeseen kuin unieni Tyrannosaurus rex: haluaisimme syödä Kelan tai edes ruokaa, mutta siihen ei ole rahaa, olemme köyhyyden takia liian tyhmiä ja lisäksi, pahoin pelkään, itsemurhaisesti sukupuuttoon kuolleita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.