Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edari kokoontuu lauantaina päättämään ylioppilaslehti Uljaan lakkauttamisesta. Jos / kun päätös nuijitaan läpi, se on paitsi surullinen, myös tyhmä ja sivistymätön.

Sivistymätön siksi, että päätöstä perustellaan lehden tarpeettomuudella. Tiedottaminen voitaisiin kuulemma jatkossa hoitaa muulla tavoin, ISYY:n muiden kanavien kautta. Varmasti näin, paitsi että tiedottaminen ja journalismi ovat eri asioita. Niskakarvani nousevat pystyyn aina, kun joku puhuu Jylkkäristä tai mistään muustakaan ylioppilaslehdestä pelkkänä ylioppilaskunnan tiedotuslehtenä.

JYY:lläkin on oma tiedotuslehti, tai lehtinen, Jyytiset. Jyväskylän ylioppilaslehti taas on, samaan tapaan kun Uljaankin ainakin pitäisi olla, ylioppilaskunnan edarista, hallituksesta ja muusta hallinnosta ja heidän mielenliikkeistään erillään toimiva itsenäinen yksikkö. Tällainen, journalistisin perustein juttunsa valikoiva toimija kuuluu ylioppilaskunnan kaltaiseen, demokraattisesti toimivaan yhteisöön. Ylioppilaskunnan toiminnasta tiedottaminen lukiojoiden (ei ylioppilaskunnan) näkökulmasta on toki yksi ylioppilasjournalismin tehtävistä, mutta vain yksi.

Tyhmä päätös on siksi, että pömpöösiltä kalskahtavan ”demokraattisen” tehtävän lisäksi ylioppilaslehden voi katsoa olevan myös osa kulttuuritoimintaa. Asioiden, ilmiöiden ja ihmisten esiin tuomista muualtakin kuin ylioppilaskunnan sisältä. Oma lehti tuo ylioppilaselämää näkyväksi ja osaksi yliopistokaupungin arkea, muillekin kuin opiskelijoille.

Surullinen päätös on siksi, että se antaa ISYY:stä kuvan juurikin sivistymättömänä ja tyhmänä ylioppilaskuntana. Vaikka Uljas lehtenä oli ihan lapsen kengissä (sehän syntyi yliopistojen yhdistyessä vasta muutama vuosi sitten), katkeaa lopettamiseen ylioppilaslehtiperinne kahdessa kaupungissa. Ehkäpä Uljas kolmen kampuksen lehtenä ei onnistunut koskaan saavuttamaan samanlaista yhteisöllisyyden ylläpitäjän asemaa kuin yhdessä kaupungissa toimivilla, perinteikkäillä lehdillä on. Mutta ei sille kovin hyviä eväitä siihen alusta alkaen ole annettukaan.

Jylkkärin ex-toimittaja Ilpo Puhakka kirjoitti Facebookissa sen verran hyvin, että lainaan häntä suoraan tähän lopuksi:

”Yleisesti ottaen en hirveän suurella vakavuudella suhtaudu ylioppilaskuntien poliittisiin kiistoihin, mutta tässä on selkeä esimerkki, miksi poliittisilla voimasuhteilla on myös sillä kentällä väliä. Kun noihin hallituksiin päästetään sellaiset tyypit, jotka haluavat uramielessä osoittaa jonkinlaista kypsää porvarillista tulosvastuuta ja kykyä kipeisiin päätöksiin, tuloksena on typerimpiä mahdollisia säästötoimenpiteitä.”

Niinpä niin. Säästöjä uudella ”viestintästrategialla” yritetään saada 25000 euroa. Halvalla lähtee, sanon minä. Mitään rahantekokoneita ylioppilaslehdet eivät ole ikinä olleet, mutta ei se ole niiden tarkoituskaan. Kunnon jäsenlehdestä maksetaan kuulkaas oikeasti aika paljon isompia summia monessakin firmassa ja järjestössä.

Siispä: Eläköön Uljas!

Kimmo Kitinä

@KKitina