Korpin laulu vaimenee: Uudet järjestelmät korvaavat yliopiston entisen ylpeydenaiheen

Raakkuvan linnun nimeä kantava nettisivu on ollut osa opiskelijoiden jokapäiväistä arkea 17 vuotta. Tietojärjestelmälle se on todella pitkä aika.

Nyt Korppia ollaan kuitenkin siirtämässä eläkepäiville. Toiminnot korvataan jatkossa kahdella eri järjestelmällä, Sisu- ja Kovs-järjestelmillä.

Sisu korvaa käytännössä ne osat, jotka Korpissa ovat olleet opiskelijoiden käytössä, kuten opintojen suunnittelun, kurssi-ilmoittautumiset ja kalenterin. Kovs puolestaan on opettajien ja opintohallintohenkilöstön käytössä oleva koulutus-, opetus- ja vuosisuunnittelujärjestelmä, jota käytetään muun muassa kurssien suunnitteluun.

Sisu tulee käyttöön viidessä eri yliopistossa Jyväskylässä, Helsingissä, Tampereella ja Lappeenrannassa. Järjestelmän kehittämistä ja ylläpitoa varten on perustettu Funidata-niminen osakeyhtiö, jossa ovat osakkaina hankkeessa mukana olevat yliopistot.

Tilanne pitäisi jäädyttää 3–5 vuodeksi ja liittyä mukaan vasta sitten, kun nähdään varmasti, että järjestelmät ovat hyvät.

Kovs-järjestelmässä puolestaan on mukana 23 yliopistoa, ammattikorkeakoulua ja toisen asteen oppilaitosta.

Kovs-järjestelmän käyttöönotto on jo aloitettu Jyväskylässä. Tämän vuoden alusta lähtien opetuksen suunnittelu tapahtuu Korpin sijaan Kovsissa, ja uudet opetussuunnitelmat on tehty sinne. Sisu puolestaan on vielä testausvaiheessa.

Suunnitellun aikataulun mukaan molemmat järjestelmät ovat täydessä vauhdissa vuonna 2020, jolloin heitetään lopulliset hyvästit Korpille.

Muutos ei vaikuta netin oppimisympäristöihin, kuten Moodleen, Koppaan ja Optimaan, vaan ne säilyvät ennallaan.

”Korpin elinkaari alkaa teknisesti ottaen olla lopussa. Sitä voitaisiin kyllä korjata ja viilata, mutta se alkaisi pikkuhiljaa maksaa enemmän kuin kokonaan uuden tekeminen”, perustelee muutosta Jyväskylän yliopiston digijohtaja Ari Hirvonen.

Korpin lakkauttamispäätökseen vaikutti ratkaisevasti myös se, että yliopisto halusi yhteisen järjestelmän muiden yliopistojen kanssa. Hirvosen mukaan sellaisessa järjestelmässä riskit ovat pienemmät.

”Korppi on hirveän harvojen käsissä, kun sitä koodaa ja ylläpitää muutama ihminen. Sisu- ja Kovs-järjestelmiä on mukana rahoittamassa ja tekemässä meitä isompia toimijoita. Se sujuu riskittömämmin ja pitkällä tähtäimellä edullisemmin”, Hirvonen perustelee.

Samoilla linjoilla on JYYn korkeakoulupoliittinen asiantuntija Joachim Kratochvil.

”Korppia ovat kehittäneet opiskelijat, joiden vaihtuvuus on nopeaa. Yliopiston työntekijöiden palkat ovat suhteessa heikot, joten parhaat it-alan osaajat menevät usein muualle töihin”, Kratochvil sanoo.

Niin Jyväskylän kuin muidenkin kaupunkien yliopistot ovat Kratochvilin mukaan sitoutuneet uusiin projekteihin pitkäksi aikaa.

Se on vähän kuin vertaisi, kumpi on kalliimpi, Jopo vai Audi.

Korppia alusta asti kehittämässä ollut informaatioteknologian lehtori Vesa Lappalainen näkee uusien järjestelmien riskit ja hinnan eri tavalla.

”Minä en ole ikinä nähnyt mitään niin huonosti tehtyä projektia kuin tämä”, Lappalainen lataa.

Lappalaisen mielestä yliopistolla ajatellaan, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella eikä riskejä ole huomioitu tarpeeksi. Sen sijaan päätösvaltaa asioista siirretään muille yliopistoille, jolloin Jyväskylän yliopistolla ei ole tarpeeksi sananvaltaa uudistuksiin.

”Sieltä tulee Helsingistä joku proffa, jonka mielestä uusi systeemi on hyvä. Helsingissähän on olleet ihan paskat systeemit. Eivät he edes tiedä, mitä hyvät systeemit voisivat olla”, sanoo Lappalainen.

Jyväskylän yliopistolta ei kerrota tarkkoja summia, paljonko uusiin järjestelmiin siirtyminen maksaa. Kuluja tulee pääasiassa uuden järjestelmän kehittämistyöstä, siinä mukana olevan henkilökunnan palkoista ja järjestelmien palvelumaksuista.

”Minulle väitettiin, että Korppi on kallis järjestelmä. Se maksaa tällä hetkellä neljän ihmisen palkan verran, eivätkä he ole edes hyvin palkattuja ihmisiä”, Lappalainen sanoo.

Digijohtaja Hirvonen sanoo, etteivät Sisun ja Kovsin kehittämiskulut ole vertailukelpoisia Korpin kulujen kanssa.

”Se on vähän kuin vertaisi, kumpi on kalliimpi, Jopo vai Audi.”

Uusia järjestelmiä voitaisiin kehittää yhteensopiviksi esimerkiksi opiskelupaikan hakemiseen käytetyn Opintopolku-järjestelmän kanssa.

Sisua kehitetään pienimmän toimivan tuotteen taktiikalla eli minimum viable product -mallilla. Siinä käyttäjille annetaan ensin tuote, jossa on vain kaikkein tarpeellisimmat asiat, muttei läheskään kaikkea, mitä lopputuotteeseen on suunniteltu.

Raakaversiosta voidaan kerätä palautetta, jonka avulla lopullinen tuote suunnitellaan.

Tuotteen kehittäminen valmiiksi ennen julkaisua lisää kustannuksia ja riskejä, koska suunnittelijoiden oletukset asiakkaiden tarpeista ja käyttäytymisestä osoittautuvat monesti virheellisiksi.

”Nykymuotoinen tekeminen ei ole sitä, et nyt päätetään ja kolmen vuoden päästä on valmista”, Hirvonen sanoo.

Lappalainen on taktiikasta eri mieltä. Hänen mukaansa riskinä on se, että yliopisto tajuaa kesken kaiken, että lopputuloksesta tulee huono, mutta siitä ei voi enää perääntyä.

”Tilanne pitäisi jäädyttää 3–5 vuodeksi ja liittyä mukaan vasta sitten, kun nähdään varmasti, että järjestelmät ovat hyvät. Muiden yliopistojen nykyiset järjestelmät ovat huonot, mutta meillä ei ole mitään hätää.”

Päätökset uusista järjestelmistä on kuitenkin jo tehty, ja Jyväskylän yliopisto panostaa täysillä uuteen.

Uudesta järjestelmästä halutaan Korppia modernimpi ja yksinkertaisempi. Korpin suurimpana kompastuskivenä on pidetty kömpelösti toimivaa ehopsia.

”Meillä on ollut selkeästi tarvetta uudistaa ehopsia. Se ei ole enää ollut tätä aikaa palveleva”, sanoo Jyväskylän yliopiston koulutuspalvelujohtaja Mari Ikonen.

Uuteen Sisu-järjestelmään tulee modernimpi ja dynaamisempi käyttöliittymä, Ikonen kertoo. Sen on tarkoitus ratkaista entistä näppärämmin monia opiskelijan tarvitsemia palveluita, kuten kurssien hyväksilukemisia ja opintojen aikatauluttamista. Sisusta pyritään tekemään Korppia sujuvampi myös mobiilikäyttöön.

”Hyväksilukeminen tehdään jatkossa automaattisesti opintosuunnitelman yhteydessä. Oman laskennallisen opintoaikansa näkee aikajanalla, josta pystyy katsomaan opintojensa aikatauluttamista”, Ikonen kertoo.

Sisu tulee käyttöön viiteen eri yliopistoon, ja opiskelijat pystyvät tarkastelemaan järjestelmästä myös toisten yliopistojen kursseja.

Ikonen korostaa, että järjestelmien uusiminen on osa isompaa digitalisaation kokonaisuutta. Uusia järjestelmiä suunnitellaan sitä ajatellen, että niitä voitaisiin jatkossa käyttää mahdollisimman paljon yhdessä muiden järjestelmien ja muiden yliopistojen kanssa. Uusia järjestelmiä voitaisiin kehittää yhteensopiviksi esimerkiksi opiskelupaikan hakemiseen käytetyn Opintopolku-järjestelmän kanssa.

”On paljon järkevämpää ratkaista monia tulevaisuuden kysymyksiä yhdessä toisten kanssa”, sanoo opintohallintopäällikkö Riikka Hurri.

JYYn Kratochvil lisää, että uudet järjestelmät hyödyntävät myös avointa yliopistoa. Jyväskylän avoin yliopisto on Suomen suurin, ja Sisussa avoimen yliopiston kurssit ovat kattavammin esillä. Se voi lisätä Jyväskylän avoimen yliopiston painoarvoa entisestään.

Maaliskuun aikana on tarkoitus aloittaa demot, joissa kuka tahansa kiinnostunut pääsee tutustumaan järjestelmään.

Suunnitelmat ovat hienot, mutta tuloksia on näytetty vielä kovin vähän, sanoo Lappalainen.

Lappalaisen mukaan yliopiston henkilökunnalle on ollut näyttää hyvin vähän valmista, ja se huolettaa.

”Olen yrittänyt monta kertaa kysyä, miten hoidan jatkossa jokapäiväiset työni, mutta en ole saanut suoraa vastausta”, Lappalainen sanoo.

Ikonen, Hirvonen ja Hurri suhtautuvat kuitenkin positiivisesti projektin etenemiseen. He huomauttavat, että Sisu on opintojen suunnittelun osalta jo käytössä Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa. Pääkaupungissa järjestelmästä saatu palaute on ollut pääasiassa positiivista.

Pian myös opiskelijat pääsevät näkemään, millaista järjestelmää he jatkossa käyttävät. Maaliskuun aikana on tarkoitus aloittaa demot, joissa kuka tahansa kiinnostunut pääsee tutustumaan järjestelmään.

”Siinä tulee sellaisia ominaisuuksia, joiden valmistumista olemme halunneet odottaa, ennen kuin esittelemme järjestelmää laajemmin”, Hurri sanoo.

Korpista Sisuun

• Korppi on aikanaan ollut mullistava järjestelmä ja Jyväskylän yliopiston ylpeyden aihe. Sen tarina alkaa jo 80-luvun alusta, jolloin muutama matematiikan laitoksen opettaja kyllästyi senaikaiseen kurssikirjanpitoon ja suunnitteli Kurki-nimisen ohjelman.
• Kurkea ryhdyttiin kehittämään tietotekniikan opiskelijoiden kursseilla opiskelijavoimin. Lopulta se kehittyi järjestelmäksi, joka tunnetaan nykyisin Korppina. Se otettiin koko yliopiston laajuisesti käyttöön vuonna 2001.
• Opiskelijat jatkoivat Korpin kehittämistä vuoteen 2008 saakka. Silloin Korpin ylläpito siirrettiin IT-tiedekunnalta IT-palveluihin.
• Korppi peittosi pitkään muiden yliopistojen järjestelmät. Esimerkiksi monessa muussa yliopistossa on ollut käytössä Weboodi-niminen järjestelmä, jota on yleisesti pidetty vaikeakäyttöisenä ja käyttöliittymältään kehnona.
• Jyväskylän yliopisto aloitti vuonna 2013 opintotietojärjestelmien uusimishankkeen, jossa tehtiin useita selvityksiä niin Korpin tulevaisuudesta kuin vaihtoehtoisista järjestelmistäkin. Hankkeen myötä Jyväskylässä luovutaan Korpista ja otetaan käyttöön Sisu- ja Kovs-nimiset järjestelmät.
• Sisu ja Kovs tulevat käyttöön Jyväskylän yliopistossa, Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa, tulevassa Tampereen yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.