Ei hakutuloksia.

Teksti Jaana Kangas ja Saima Tossavainen

Tienestejä ja kielitaitoa kesätöistä – Kolme opiskelijaa kertoo, miten he päätyivät ulkomaille kesätöihin

Petriina Otronen, norja, valassafari

Petriina Otronen vietti kaksi kesää töissä valassafarilla Norjassa. Kuva: Petriina Otronen

Jos kotimaan maisemat kyllästyttävät tai töitä ei meinaa löytyä, voi ratkaisu olla lähteä merta edemmäs kalaan. Kesätyön löytäminen ulkomailta vaatii samaa kuin Suomessakin: vaivannäköä, kontakteja ja ripauksen onnea. Kolme opiskelijaa kertoo, miten he löysivät kesätyönsä ja mitä kesän viettäminen ulkomailla vaati.

Valaita etsimässä

Ryhävalas hyppää vedestä muutaman kymmenen metrin päässä. Satoja pullonokkavalaita parveilee laivan lähettyvillä. Miekkavalas nousee pintaan ruokailemaan.

Valassafarilla työskentely oli huippukokemus luokanopettajaksi opiskelevan Petriina Otrosen, 25, elämässä. Hän vietti kesät 2015 ja 2016 pienessä norjalaisessa kalastajakylässä, jossa hän toimi oppaana valassafarilla. Ensimmäisenä kesänä hän valmisti lisäksi pitkää siimaa kalastajille kalatehtaalla.

Työpaikka löytyi sattumalta. Vuonna 2014 Otronen oli ohjaajana opettajankoulutuslaitoksen järjestämällä lastenleirillä Pohjois-Norjassa. Siellä hän tapasi Norjassa vuosikymmeniä asuneen suomalaisen miehen, joka kertoi kalastajakylässä olevan paljon suomalaisia kesätyöntekijöitä.

”Ajattelin, että haenpa sinne, kun ei Jyväskylästä kuitenkaan ikinä löydä kesätöitä.”

Petriina Otronen onnistui ikuistamaan kameraan vedestä hyppäävän miekkavalaan. Kuva: Petriina Otronen

Valassafarilla Otrosen päätehtävänä oli etsiä valaat sekä huolehtia asiakkaista laivalla. Otronen myös opetteli paljon tietoa eri valaista ja linnuista, joista hän kertoi sitten asiakkaille.

Otrosen palkka oli noin 15–16 euroa tunnilta. Kun työtunteja kertyi viikossa jopa melkein 70, tienestit olivat kesältä varsin hyvät.

”Palkka ei ollut niin suuri, kuin Norjassa yleensä, mutta parempi kuin olisin voinut Suomessa saada”, Otronen sanoo.

Ilta- tai sunnuntailisiä Norjassa ei tunneta. Otronen joutui myös taistelemaan saadakseen hänelle kuuluvat ylityökorvaukset sekä palkan kalatehtaalla tehdyistä töistä. Lopulta kaikki  kuitenkin järjestyi.

Hän neuvoo ulkomaille lähteviä tutustumaan kohdemaan työlainsäädäntöön, jotta tietää omat oikeutensa ja pystyy pitämään niistä kiinni.

”Työsopimus, jossa on sovittu työajasta, palkasta ja palkkapäivästä, olisi hyvä olla olemassa jo ennen lähtöä.”

Otronen suosittelee myös pitämään kiinni lepoajoista. 60 tunnin työviikko kävi pidemmän päälle rankaksi, sillä laivalla oleminen on fyysisesti uuvuttavaa.

”Parasta olisi, jos vapaalla ehtisi nähdä paikkoja.”

 

Sensuuri iski Maltalla

Jos haluaa muuttaa pysyvästi ulkomaille, pitää jossain vaiheessa kokeilla englantia työkielenä. Näin ajatteli nyt 22-vuotias journalistiikan opiskelija Leeni Varis lähtiessään Maltalle työharjoitteluun kesällä 2016.

Kolmen kuukauden ajan Varis työskenteli paikallisessa Times of Malta -sanomalehden verkkodeskissä. Hän julkaisi uutistoimistojen uutisia lehden verkkosivuilla, moderoi kommenttiosiota sekä kirjoitti omia juttuja.

”Aluksi englanniksi kirjoittaminen oli yllättävän vaikeaa. Ensimmäiset jutut tein ensin suomeksi ja käänsin sitten englanniksi, mutta niistä ei tullut kauhean hyviä”, Varis kertoo.

Varikselle tuli pienenä shokkina se, mitä maltalaisessa sanomalehdessä saa julkaista ja mitä ei. Variksen ei esimerkiksi annettu julkaista uutista aborttiin liittyvästä tutkimuksesta, sillä se olisi saattanut suututtaa kirkon. Malta on vahvasti katolilainen maa.

”Kommenttien moderoinnissa piti olla tarkkana, että ei päästä läpi mitään, mistä joku voisi loukkaantua. Aluksi olin liian lepsu, kun luin kommentteja suomalaisesta kulttuurista käsin. Parista minun läpi päästämästäni kommentista lehti haastettiin oikeuteen, mutta se on tavallista Maltalla.”

Leeni Varis ehti työnteon lisäksi tutkailla Maltan nähtävyyksiä. Kuva: Leonora Saliju

Leeni Varis löysi harjoittelupaikan tuttunsa kautta, joka pyörittää Maltalla nuorille harjoittelupaikkoja välittävää yritystä.

Yhteydenoton jälkeen asiat sujuivat nopeasti: kahdessa viikossa Variksella oli harjoittelupaikka ja asunto Maltalta.

”Asuminen oli aikamoista. Meitä asui samassa kämpässä parhaimmillaan 17 ihmistä, ja moni tuli suoraan äidin helmoista”, Varis muistelee.

Kuten ulkomailla on usein käytäntönä, oli Variksenkin harjoittelu palkaton. Hän rahoitti elämisensä Maltalla Erasmuksen harjoittelutuella, jota hän sai kolmeksi kuukaudeksi yhteensä 1500 euroa. Lisäksi Varis nosti opintotukea.

”Rahallisesti harjoittelusta ei jäänyt mitenkään voitolle”, Varis toteaa.

 

Kielitaito kehittyi kotihoidossa

Maria Varrio, 23, halusi viime keväänä viettää erilaisen kesän. Niinpä hän päätyi lähtemään kesäkuussa 2017 puoleksitoista kuukaudeksi Tukholmaan hoitotöihin Nordjobbin kautta. Nordjobb on työmarkkinajärjestö, joka välittää nuoria aikuisia töihin Pohjoismaihin.

”Halusin nähdä uusia maisemia. Myös kielitaidon kehittäminen houkutteli.”

Kesätyön hakeminen Nordjobbin kautta sisälsi monta eri vaihetta. Ensin sivustolle piti luoda profiili, jonka jälkeen pystyi ilmoittamaan kiinnostuksensa eri työpaikkoihin. Myös työnantajat pääsevät selaamaan työnhakijoiden profiileja.

Nordjobbin kautta haettavissa työpaikoissa maksetaan kesätyöläisille palkkaa, jonka tulee kattaa vuokra-, ruoka-, matka- ja taskurahakulut.

Monet Nordjobbin Ruotsissa tarjoamat työpaikat ovat hoitoalalla. Varrio työskenteli kotihoitopalveluja tarjoavassa yrityksessä nimeltä Blomsterfonden. Aiempaa kokemusta musiikkikasvatusta Jyväskylän yliopistossa opiskelevalla Varriolla ei hoitoalalta ollut Ruotsiin lähtiessä.

Maria Varrio kehitti kielitaitoaan Ruotsissa viime kesänä. Kuva: Jaana Kangas

Varrio avusti asiakkaita esimerkiksi siivoamisessa, ruuanlaitossa, peseytymisessä sekä muissa askareissa, kuten kaupassakäynnissä. Työssä annettiin myös lääkkeitä ja avustettiin liikkumisessa, jos asiakas oli esimerkiksi pyörätuolissa.

”Työskentely oli aluksi vaikeaa, mutta helpottui ajan mittaan. Työssä oli yllättävän paljon vastuuta, sillä osa asiakkaista tarvitsi todella paljon avustamista”, Varrio kuvailee.

”Mitä paremmin asiakkaihin tutustui, sitä helpommaksi ja mukavammaksi työ muuttui.”

Ruotsin kielen kirjoituksista oli ehtinyt kulua jo muutama vuosi musiikkikasvattajan lähtiessä testaamaan kielitaitoaan käytäntöön. Ennen kesätyötä hän kuvailee ruotsin taitonsa olleen kohtalaisella tasolla.

”Työssä pärjäsi kielen puolesta kuitenkin yllättävän hyvin, vaikka välillä sattuikin kommelluksia. Aina niistä kuitenkin selvisi. Erityisesti työhön liittyvä sanasto ja arkipäivän asiointiin liittyvä kielitaito kehittyivät paljon. Työpaikalla oli myös muutamia suomalaisia työkavereita.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.