Ei hakutuloksia.

Teksti Tuukka Tervonen Kuvat Jaana Kangas

Anna, 18, sai seksintäyteisestä viikonlopusta matkoja, alusvaatteita ja seksileluja – Vaihtokauppaseksi yleistyy Suomessakin

18-vuotias Anna sai seksintäyteisestä viikonlopusta vastikkeeksi rahaa, matkoja, alusvaatteita ja seksileluja. Kuva: Jaana Kangas

Rahan sijasta vuokranmaksuksi kelpaa seksi. Matkat, vaatteet ja korut vaihtavat omistajaa yhteisen yön jälkeen. Ilmiö on ikiaikainen, mutta netti on tuonut siihenkin uusia väyliä.

Anna, 18, löysi vaihtokauppoja tarjoavan miehen Tinderin kautta.

”Olin työreissulla Jyväskylässä, ja matchasin hänet. Selvisi, että meillä oli hyvin samansuuntaiset intressit seksin suhteen. Hän tykkäsi alistaa ja minä alistua.”

Anna ei ollut itse aloitteellinen hyödykkeiden vaatimisen suhteen. Ne tulivat miehen fantasioista, jotka liittyivät olennaisesti myös Annan seksuaalisiin fantasioihin.

Korvaukseksi intensiivisestä ja seksintäyteisestä viikonlopusta hän sai alusvaatteita, seksileluja ja sadan euron edestä matkoja. Niiden lisäksi hän sai myös rahaa 500 euroa.

Viikonlopun ajan Anna oli itse seksin aikana pääosin silmät sidottuna ja kahleissa, mutta koko viikonloppua ei kuitenkaan vietetty paketoituna.

Mies kävi välillä töissä, mutta fantasiaan kuului, että miehen niin halutessa Anna toimisi hänen “teinilutkanaan”.

Viikonlopun ajan Anna oli itse seksin aikana pääosin silmät sidottuna ja kahleissa.

Anna ei ole vaihtokauppaseksin suhteen mitenkään ainutlaatuinen Suomessa tai maailmassa. Aihe on ollut mediassa esillä laajasti viime vuosina. Siitä ovat uutisoineet niin Yle kuin Helsingin Sanomatkin.

Esillä ovat olleet myös monet nettisivustot, jossa hyvätuloiset niin sanotut sugar daddyt etsivät seksikumppaneita, joille he tarjoavat rahaa ja hyödykkeitä vastineeksi seksistä. 

Monipuolista ilmiötä on tutkinut Jyväskylän yliopistossa Maarit Sinikallio, joka määrittää vaihtokauppaseksin näin yksinkertaisesti: Jos molemmat osapuolet sopivat vaihtavansa tietyn hyödykkeen seksiin, se on vaihtokauppaseksiä.

”Ehkä nyt keskustellaan laajemminkin siitä, miten ihmiset tulevat toimeen yhteiskunnassa ja mitä taloudellinen vaihdanta on. Perinteinen järjestelmä on perustunut siihen, että on vakituinen palkkatyö. Rinnalla taas on aina ollut vaihdantatalous”, Sinikallio spekuloi sitä, miksi aihe on nyt tapetilla.

Vaihdantatalous sekä sukulaisten ja muiden ihmisten antama taloudellinen tuki, joka korvaa niin sanotun virallisen toimeentulon, on Sinikallion mukaan nähty aiemmin marginaalisena ilmiönä. Se, onko seksin vaihtaminen hyödykkeisiin marginaalinen ilmiö, on kuitenkin rajaus- ja määrittelykysymys.

”Mikä on se, mitä vaihdetaan? Seksiä voi vaihtaa mihin vaan, myös parisuhteessa tai avioliitossa. Annetaan läheisyyttä toiselle, ja puoliso maksaa kaikki laskut ja ruoat.”

Sinikallio on tutkinut vaihtokauppaseksiä Tansaniassa, mutta hän ei näe juurikaan eroja ilmiössä Suomen ja Tansanian välillä.

Nuorten keskuudessa ero kaupallisen seksin, seksuaalisen hyväksikäytön ja normaalin seksuaalisuuden välillä on usein häilyvä.

Suomessa asiaa on tutkittu lähinnä sosiaalityön näkökulmasta nuorten parissa. Anna Vuorelaisen ja Henrik Elonheimon tekemässä Nuorten vastikkeellinen seksi pääkaupunkiseudulla -tutkimuksessa käsiteltiin nuorten vaihtokauppaseksikäytäntöjä. Usein seksiä vaihdettiin elektroniikkaan, merkkivaatteisiin, päihteisiin tai rahaan.

Tutkimuksessa todettiin, että nuorten keskuudessa ero kaupallisen seksin, seksuaalisen hyväksikäytön ja normaalin seksuaalisuuden välillä on usein häilyvä.

Haaste.om.fi -sivuilta löytyvä juttu tutkimuksesta loppuu kuitenkin näin: “Tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, ettei suhteellisen tasapainoinen, hyvän turvaverkon omaava nuori ole vaarassa ajautua vastikkeellisen seksin pariin, vaikka hänellä ei olisikaan varaa viimeisimmän muodin mukaisiin merkkivaatteisiin”.

Oletusarvo suomalaisessa yhteiskunnassa tuntuukin olevan, että seksin harrastaminen korvauksesta on haitallista tai ainakin jotenkin väärin. Vaihtokauppa saatetaan assosioida prostituutioon, kuten myös Vuorelaisen ja Elonheimon tutkimuksessa annetaan ymmärtää.

”Minun tutkimuksessani seksin vaihtajat eivät kuitenkaan mieltäneet olevansa prostituoituja. Heidän mielestään kyse on eri ilmiöstä ja elämäntavasta”, Sinikallio kertoo.

Myöskään Anna ei koe oloaan prostituoiduksi. Hänelle kyse oli enemmänkin fantasioiden toteuttamisesta. Hän olisi harrastanut seksiä miehen kanssa myös korvauksetta, mutta raha kelpasi silti.

”Minulla on daddy-fetissi, jota hän kiihotti vielä sugar daddy -lisällä. Lisäksi meillä oli molemmilla kokeilematta 24/7-roolileikki, vaikka se kestikin vain viikonlopun ajan. Harkinnassa on kyllä myös uusi kokeilukerta.”

Länsimaissa rahan yhdistäminen seksiin mielletään jotenkin likaiseksi toiminnaksi.

Tansaniassa vaihtokauppaseksi oikeutetaan yleensä köyhyydellä. Se ei ole ainakaan vanhempien ihmisten keskuudessa varsinaisesti yleisesti hyväksyttyä, mutta kuitenkin ymmärrettävää. Nuorten asenne on avoimempi.

”Nuoret vaihtavat seksiä välttämättömiin asioihin, kuten puhelimiin, mutta myös merkkilaukkuihin. Kaikki tietävät kyllä, miten laukku on saatu, ei köyhillä nuorilla yksinkertaisesti ole muuten varaa sellaisiin.”

Sinikallio korostaa kuitenkin, että harmaa alue vaihtokauppaseksissä on valtava.

”Perinteiset määritelmät eivät päde siitä, mikä on parisuhde ja mikä on jotain muuta.”

Ilmiö ei ole uusi, mutta Sinikallio kertoo, että alan tutkimus on noussut trendikkääksi ja laajaksi vasta viimeisen vuosikymmenen aikana.

Sinikallion mukaan se kertoo siitä, että maailmassa tarvitaan kokonaan uusia työkaluja ja käsitteitä seksuaalisuuden ja taloudellisten suhteiden ymmärtämiseksi.

Köyhemmässä Tansaniassa taloudellinen merkitys vaihtokauppaseksissä on suurempi.

”Länsimaissa rahan yhdistäminen seksiin mielletään jotenkin likaiseksi toiminnaksi. Tansaniassa taas rahan antaminen toiselle nähdään hellyydenosoituksena.”

Pitäisi ajatella, että naiset ovat aktiivisia toimijoita, jotka näkevät tämän vain yhtenä vaihtoehtona toimeentulolle.

Vaikka Suomessakin tuloerot ovat lähteneet kasvuun ja köyhyys on lisääntynyt, Sinikallio ei usko vaihtokauppaseksin lisääntyvän nimenomaan taloudellisista syistä, vaan pikemminkin seksuaalisuuden murroksesta.

”Minusta tuntuu, että sitä taloudellista syytä liioitellaan. Kyse on enemmän siitä, että nyt on taas tulossa seksuaalinen vapautuminen. Ajatellaan kauhean kliseisesti, että köyhyys ajaa tähän, mutta se on leimaamista, että ajatellaan vaikka naisten tekevän tätä olosuhteiden pakosta. Pitäisi ajatella, että naiset ovat aktiivisia toimijoita, jotka näkevät tämän vain yhtenä vaihtoehtona toimeentulolle.”

Anna on samoilla linjoilla asiasta.

“Mielestäni tässä ei ole mitään väärää, kunhan molemmat osapuolet ovat tilannetajuisia aikuisia. Seksin tarjoajan pitää myös tiedostaa tilanteen mahdolliset vaikutukset, kuten syyllisyyden tunteen jälkikäteen, mutta mikäli on sinut itsensä ja oman seksuaalisuutensa kanssa niin ilman muuta sitä voi hyödyntää näinkin.”

Annan nimi on muutettu.

  1. Pera

    Tälle on myös ihan oikeakin termi: Prostituutio.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. Vanha setä

    Toivottavasti verot tuli maksettua. Muutenhan asiakas ei voi saada palvelusta kotitalousvähennystä.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *