Ei hakutuloksia.

Teksti Jaana Kangas Kuvat Irina Hasala

Liikkuminen muuttuu, mutta miten se muuttaa elämäämme?

Teknologian ja palveluiden kehitys muuttaa liikkumista, mutta miten se muuttaa elämäämme? Muun muassa sitä pohdittiin lokakuun lopulla Jyväskylässä järjestetyssä Spotlightissa.

Miksi lähteä ravintolaan, kun Foodoran ja Woltin kaltaiset ruoan kotiinkuljetuspalvelut tuovat ravintolan herkut kotisohvalle? Mitä tehdä sillä kaikella vapautuvalla ajalla, kun autoa ei tarvitse ajaa enää itse?

Tulevaisuutta ei osaa kukaan ennustaa, mutta Spotlightissa puhujina olleet Taneli Vaskelainen ja Pekka Möttö ovat yhtä mieltä siitä, että 20 vuoden päästä liikkuminen ei ole samanlaista kuin se on tänään.

He tietävät, mistä puhuvat: Pekka Möttö mullisti suomalaisen bussiliikenteen perustamalla Onnibus.comin ja toimii nykyään Kyyti-palvelun toimitusjohtajana. Taneli Vaskelainen puolestaan on tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopistossa, missä hän tutkii yhteiskäyttöautojen kehitystä Saksassa.

Se on Mötön mielestä vääjäämätöntä, että tulevaisuudessa liikutaan entistä vähemmän omalla autolla. Kun Möttö oli täysi-ikäisyyden kynnyksellä, kukaan hänen ikäluokassaan ei jättänyt ajamatta ajokorttia. Sellainen olisi ollut omituista.

“Kaikilla minun lapsillani ei ole korttia. Ajokortin hankkiminen ei ole enää niin yleistä, jo se vähentää omalla autolla ajamista”, Möttö sanoo.

Pekka Möttö ja Taneli Vaskelainen olivat puhujina Spotlight-tapahtumassa lokakuun lopulla. Kuva: Jaana Kangas

“Siihen on syy, miksi auto on niin dominoiva liikkumisväline. Vaikka teknologia kehittyy, ihminen on laiska tulevaisuudessakin. Jopa entistä laiskempi”, Möttö toteaa.

Autoilu on myös tapa. Omasta autosta luopuminen tarkoittaa, että ihminen ei enää pärjää yhdellä liikennevälineellä. Puhutaan intermodaliteetista: erilaisia matkoja taitetaan erilaisilla liikennevälineillä, ja yksi matka voi vaatia usealla eri kulkupelillä kulkemista.

“Liikennemuotojen määrä tulee kasvamaan. Nyt eletään sinällään mielenkiintoista aikaa, kun julkisen liikenteen osuudet ovat ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin nousussa”, Vaskelainen sanoo.

Liikkuminen myös eriytyy metropolialueiden, kaupunkien ja maaseudun välillä. Jopa saman maan sisällä voi syntyä erilaisia ekosysteemejä eri kaupunkeihin. Mitä suuremmasta kaupungista on kyse, sitä enemmän uusille innovaatioille on mahdollisuuksia.

“En odota, että Posiolla mobiliteetti räjähtää, mutta Lontoossa tapahtuu paljon muutoksia. Mahdollisuudet julkisen liikenteen ja pyöräilyn edistämiseen ovat tosi paljon merkittävämpiä, kun populaa on enemmän”, Vaskelainen kertoo.

Posiollakaan ei silti tarvitse olla huolissaan: esimerkiksi autonjakopalvelut on saatu nimenomaan pienissä kylissä voitollisiksi. Teknologian avulla voi olla mahdollista hyödyntää olemassa olevia liikennepalveluita entistä tehokkaammin.

“Pyörä ei ole seksikäs, kun se on niin vanha keksintö”, Möttö toteaa.

“Hollannissa näkee 300 metrin pyöräjonoja. Silloin miettii, että asiat voisivat olla toisinkin”, Vaskelainen puolestaan huomauttaa.

Etenkin sähköpyörässä on paljon potentiaalia, jota ei ole hyödynnetty. Monessa kotitaloudessa kuormasähköpyörä voisi korvata ainakin kakkosauton, niin kutsutun kauppakassin.

“Vanhoista autoista on annettu romutuspalkkio, jonka voi käyttää uuden auton ostoon. Mitä jos autosta luopumisesta annettaisiin palkkio, jolla saisi tietyn määrän liikkumispalveluita tai sähköpyörän”, Möttö kysyy.

Pyörä pitäisi myös keksiä uudelleen, jotta se soveltuisi paremmin nykyihmisen tarpeisiin. Pyörän toimintasäde tulee nopeasti vastaan, jolloin se pitäisi voida helposti ottaa mukaan kulkupeliä vaihdettaessa.

“Niin sanottuun ensimmäisen ja viimeisen mailin ongelmaan pienillä akku- ja sähkökäyttöisillä laitteilla olisi paljon mahdollisuuksia”, Vaskelainen toteaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.