Ei hakutuloksia.

Teksti Riku Lehtoranta

Arvio: The Scions: Suicide of the Ego

Ei uutta, mutta huikean kuuloista

The Scions: Suicide of the Ego (The Scions)

Jyväskyläläinen The Scions edustaa debyyttialbumillaan sitä, mitä odotinkin, eli ennen kaikkea groovea. Tästä kiitän etenkin Hanna Turusen korvia hivelevää bassottelua.

Andrea Brosion laulutapa ei taas ole rockin kaanonissa omaleimaisin, vaan ei tarvitsekaan, jos heittäytyminen on näin ihokarvat seisauttavaa ja monivivahteista. Parhaat esimerkit ovat repivä Show Me No More, dramaattinen Horseback Ride ja hauras Shades of Life. Myönnän röyhkeyteni pudottaessani Brosion niinkiin suuriin kuin Chris Cornelliin jalkineisiin.

Tyylillisesti The Scions ei ole mikään markan nostalgialenkki. Mieleen tulee milloin the Jimi Hendrix Experience, milloin Alice in Chains. Ylipäätään The Scionsista kuulee, että rockin vuosikymmenet on koluttu.

Se on myös puute, kun miettii, onko kuuluisa oma ääni löytynyt. Huikealta kuulostava esikoinen tämä on joka tapauksessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *