Ei hakutuloksia.

Teksti Ada Eronen

Muaseuvun hilijasessa rauhassa

Polovijärvi, tahi Poltsi lyhkäsemmin, tuo aavekaapunkejakin hilijasempi kyläpahanen Joensuun kuppeessa, Pohjois-Karjalan puolella Savon rajalla. Kylä, jossa ei ikinnään tapahu mittään.

Nuoriso sieltä vuan karkovvaa. Vähän niinkun miekin, Joensuun kautta tänne Jyväskyllään asti. Sitähän ne eivät meillä päin käsitä ollenkaan, kun mikä muka muaseuvun rauhassa olis vikana.

Ohan meillä siellä jopa kaks kauppaa, kaks kirpparia, kioski ja minitavaratalo. Jopa yks baari löytyy, tosin siellä ei asiakkaita ole kuin lauvantaisin. Oisinko mie siellä kahesti käyny, toisella kerralla hyvä jos mahtu hengittämään, toisella kertaa oltiin ainoot asiakkaat kaveriporukan kanssa.

Kaikki vuan tuntee kaikki. Ja sukulaisiikin ollaan vähintään joka toisen vastaantulijan kanssa. Varsinnii, jos sattuu olemaan Tanskanen, etes osaksi. Mie oon puoliks Tanskanen, niin kyllä niitä kummin serkun kaimoja vuan siellä riittää.

 

Mittään ei voi tehä iliman että siitä tietää puol kyllää. Siellä baarissakkii oli sillon täytenä iltana yli puolet tuttuja nuamoja.

Ja kaikkia hävetti hulluna, kun siinä sitä nähtiin toisemme alakoholin vaikutuksen alaisina, kun ylleesä saatettiin vaikka partiotoimintaa pittää yhessä ihan selevinpäin, luonnollisesti.

Polliiseja siellä ei juurikaan näy, ehkä jussina ne saattaa ratsiaa hetken pittää. Ja joskus käyvät kyttäämässä mopoja. Mopopojat siellä rällääkin kylillä, ja autot ajaa p-rallia kirjaston ympäri. Tori on suosituimmillaan sillon, kun autot tahi mopot kerääntyy hetkeks ryhmiin ennen kun menevät taas. Skeittirampeilla ja kirjaston portailla torin laijalla teinit kokkeillee kesäisin ekoja kännejään.

 

Pikkukoulut ne on jo lakkauttana ja yhistänä oppilaat kahteen isoimpaan peruskouluun, mutta lukio sentään pyörii vielä. Viime keväänä sieltä tais valamistuu jopa kaheksan opiskelijaa.

Koolumatkat on usseimmilla pitkähköt, heleposti mennee vaikka 30 kilometriä yhteen suuntaan. Koolukyyvit sentään kulukee, bussit kerran uamulla kylille ja iltapäivällä takasin.

Arkisin siis. Muuten pittää huristella takseilla tahi kulukee lihasvoimalla. Kunta kumminnii maksaa kyyvit peruskoolulaisille, jos kilometrimäärät täyttyy.

Julukista liikennettä ei sen kummemmin ole. Muutaman kerran päivässä pääsee kaapunkiin Joensuuhun ja jopa takasinnii. Kalliita vaan ne bussiliput, vaikka olis opiskelijakkii.

Oma auto, mopo tahi traktori siellä on hyvä olla, jos oikeasti halluu päästä liikkummaan ite. Traktorilla on ukki miutkin monta kertaa koulusta hakenu, ja kaverien kanssa on mökkireissulle semmosella pörisijällä lähetty ainahi kerran. Muistanpa semmosennii vuojen, kun abiturientit heitti karkkia traktorin peräkärrystä.

 

Tahi jos ei moottorillisiin kulukupeleihin oo varaa, niin etes polokupyörän jos omistaa, niin sehin helepottaa jo kummasti. Semmosella päässee vaikka sinne kaapunkiin, kun eehän matkoo ole kun nelisenkymmentä kilometriä.

Miekin oon sitä väliä muutaman kerran pyöräilly, millon nyt skootteri sattu sanomaan sopimustaan irti ja kaapunkiin piti siitä huolimatta päästä. Rankkaa urheiluuhan se oli, mutta onneks siinä matkalla on ihan nätit maisemat, kuten kuvastakkii näkyy.

Paska kotiseutu -juttusarjassa eri paikkakunnilta tulevat opiskelijat haukkuvat kotikuntansa omalla murteellaan. Täältä löydät kaikki palstan kirjoitukset.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.