Ei hakutuloksia.

Teksti Jaana Kangas

Opiskelijoiden toimeentuloa pitää parantaa

Tuskin kenellekään tulee uutisena, että toimeentulo on yksi eniten opiskelijoita stressaava asia. YTHS:n tuoreimman tutkimuksen mukaan opiskelijoiden toimeentulo-ongelmat välittyvät psyykkiseksi oireiluksi entistä voimakkaammin.

Faktat ovat samat vanhat. Opiskelija, joka onnistuu elättämään itsensä pelkällä opintorahalla ja asumislisällä, on melkoinen taikuri. Noin 500 euroa kuukaudessa ei ole millään mittarilla riittävä toimeentulo.

Useimmat opiskelijat joutuvat ottamaan lainaa, käymään töissä, pyytämään rahaa vanhemmiltaan tai elämään kesätöistä saaduilla säästöillä. Ja stressaamaan toimeentulostaan.

 

Paljon puhutaan työttömien kannustinloukuista, mutta samanlaisessa ansassa elää opiskelija. Yrittämällä parantaa omaa taloudellista tilannettaan työnteolla päätyy helposti ojasta allikkoon.

Opintojen ohella saa tienata maksimissaan 660 euroa kuukaudessa menettämättä tukiaan. Ilman lainaa kokonaistulot nousevat reiluun 1 100 euroon kuukaudessa, joka on suunnilleen sama kuin Tilastokeskuksen määrittelemä raja pienituloisuudelle.

Tämän enempää opiskelijan ei juuri kannata olosuhteitaan yrittää parantaa, sillä silloin lähtevät tuet ja töitä joutuu tekemään kaksin verroin edes saman tulotason säilyttämiseksi. Lisääntynyt työnteko taas syö voimavaroja opiskelijan tärkeimmästä työstä, opiskelusta.

Kohtuullinen työnteko opintojen ohella kuitenkin tutkimusten mukaan kannattaa, sillä se parantaa mahdollisuuksia tutkinnon jälkeiseen työllistymiseen.

 

Nyyti ry:n toiminnanjohtaja Minna Savolainen toteaa seuraavalla aukeamalla, että aiempien sukupolvien on ollut helpompaa hyväksyä opiskeluaikojen kituuttaminen, koska sen on tiennyt olevan väliaikainen vaihe.

Nykyopiskelijan tuskaa lisää se, ettei toimeentulo näytä tulevaisuudessa opiskeluaikoja paremmalta. Monien tuhansien eurojen opintolainan ottaminen ei houkuttele tilanteessa, jossa valmistumisen jälkeinen työtilanne näyttää parhaimmillaankin pätkätöiltä.

Jani Kaaro käsittelee kolumnissaan (HS 17.9.2013) tutkimusta, jonka mukaan köyhyys ja jatkuva selviytymistaistelu syövät ihmisen aivokapasiteettia.

Kun energiaa joudutaan käyttämään rahasta huolehtimiseen, sitä ei riitä muihin tehtäviin. Saman tutkimuksen mukaan ihmisten älykkyysosamäärä nousi, kun heidän taloudellinen tilanteensa oli parempi eikä mieli ollut täynnä rahahuolia.

 

Opiskelijoiden kohdalla tämä tuntuu nurinkuriselta. Millainen potentiaali opiskelijoilla jää käyttämättä opintoihin, kun he joutuvat tuhlaamaan ison osan energiastaan toimeentulosta murehtimiseen?

Olisiko Suomi jo saatu kuntoon, jos opiskelijat pystyisivät hyödyntämään voimavaransa paremmin? Onkohan kukaan miettinyt, millaisia kustannuksia työnantajille aiheutuu, kun vastavalmistunut on jo työelämään astuessaan stressaantunut?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.