KIRJASTOPALVELUT, JOUKKOLIIKENNE ja liikuntapaikat. Näitä kaupungin palveluita korkeakouluopiskelijat käyttävät Jyväskylässä eniten.
Tulos selviää Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan kesäkuussa tekemästä kyselystä, jossa korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin kaupungin palveluiden tarpeesta. Kyselyyn vastasi 505 Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Yli 90 prosenttia vastaajista opiskeli yliopistossa.
Kyselyn taustalla olivat kaupungin sopeuttamistoimet.
Kaupunki aikoo tasapainottaa talouttaan pysyvästi 40 miljoonalla eurolla vuoteen 2026 mennessä.
Opiskelijoiden etujärjestö JYY on huolissaan sopeutusten vaikutuksista.
”Pienituloisina opiskelijat ovat riippuvaisia kaupungin palveluista”, sanoo ylioppilaskunnan kuntapoliittinen vastaava Nuutti Ruotsalainen.
KYSELYSSÄ SELVITETTIIN eniten käytettyjen palveluiden lisäksi, kuinka suuri osa opiskelijoista vähentäisi palvelun käyttöä, jos kaupunki luopuisi opiskelijahintaisista maksuista.
Joukkoliikenteen kohdalla 44,4 prosenttia vastaajista vähentäisi käyttöä merkittävästi ja 13,3 prosenttia lopettaisi käytön kokonaan.
Liikuntapaikkojen, kuten kuntosalien ja uimahallien käyttöä vähentäisi merkittävästi 44,3 prosenttia vastaajista, ja lopettaisi noin joka viides.
Lisäksi kyselyssä oli mukana yhdeksän muuta palvelukokonaisuutta: esi- ja perusopetus, päivähoito, iltapäivätoiminta, yksityiset liikuntapaikat, liikuntapaikkojen harrastevuorot, museot, kaupungin kulttuuripalvelut sekä kaupungin tukema ja järjestämä harrastustoiminta.
Käytetyimpien palveluiden hännille kyselyssä jäivät päivähoito, esiopetus ja iltapäivätoiminta.
Perheellisten opiskelijoiden vastauksissa niiden merkitys kuitenkin korostui. Vastaajista 5 prosenttia oli perheellisiä.
Museot sijoittuivat kyselyssä neljänneksi käytetyimmäksi palveluksi, ja kulttuuripalvelut kuudenneksi. Väliin jäi yksityiset liikuntapaikat.
Jos opiskelijahintaiset maksut poistuisivat, museoissa käymisen ja muiden kulttuuripalveluiden kuluttamisen lopettaisi 22 prosenttia vastaajista.
”Hintojen korotuksilla on opiskelijoiden toimeentuloa heikentävä vaikutus etenkin, kun opiskelijoiden toimeentuloa heikennetään muutenkin”, Ruotsalainen sanoo.
SUURIN SYY kaupungin talouden tasapainottamiseen ovat kasvaneet sosiaali- ja terveyspalveluiden menot. Kun sote-palvelut ja pelastustoimi siirtyivät sote-uudistuksen myötä vuoden alussa hyvinvointialueille, kutistuivat kaupungin valtionosuudet.
Kaupunki tilasi alkuvuonna konsulttiyhtiö FGG Oy:ltä selvityksen mahdollisista säästökohteista. Sen pohjalta kaupunki myös toteutti keväällä asukaskyselyn, jossa se kysyi, mistä kaupunkilaiset säästäisivät mieluiten. Vastaajia oli 3 606.
Eniten kannatettiin Valon kaupunki -tapahtumasta supistamista ja kansalaisopiston painetusta opinto-oppaasta luopumista.
Vähiten haluttiin säästää nuorisopalveluista, koulutuksesta, lasten ja nuorten liikuntapaikoista ja lasten kulttuuritapahtumista.
Suurin osa vastaajista oli 25–44-vuotiaita ja työssä käyviä. Opiskelijoiden vastausprosentti oli 9,8 prosenttia.
Jyväskylän kaupungin talousjohtaja Vesa Voutilaisen mukaan ylioppilaskunnan kysely täydentää kaupungin kyselyn tuloksia.
”Merkittävä osa vastanneista oli ikäryhmää, joka meidän kyselyssämme jäi harmittavan pieneksi”, sanoo Voutilainen.
JYY:n kyselyssä 60,2 prosenttia vastaajista oli alle 25-vuotiaita. Kaupungin kyselyssä heitä oli 6,9 prosenttia.
JYY:n kysely toi Voutilaisen mukaan kaupungille hyödyllistä tietoa. Esille nousi etenkin joukkoliikenteen välttämättömyys ja sen hinnoittelun vaikutus opiskelijoihin.
Silti kaupungin lautakunnat esittävät hintojen korotuksia sekä joukkoliikenteen lippuhintoihin että liikuntapaikkojen maksuihin.
”Jonkinlaisia korotuksia varmasti tehdään”, sanoo Voutilainen.
ETUJÄRJESTÖNÄ YLIOPPILASKUNNAN toive on, ettei kaupunki nostaisi tarjoamiensa palveluiden palvelumaksuja lainkaan. Jos korotuksia kuitenkin tehdään, niiden toivotaan olevan mahdollisimman pieniä.
”Sopeuttamista on pakko tehdä, ja se tulee koskemaan kaikkia kaupunkilaisia. Jyväskyläläisistä kuitenkin joka kolmas on opiskelija, ja kaupunki brändäytyy opiskelijakaupunkina. Toivotaan, että se nähdään voimavarana, kun vaikutuksia arvioidaan”, Ruotsalainen sanoo.
Kaupunginjohtaja valmistelee lokakuussa kaupungin lautakuntien esitysten pohjalta talousarvioesityksen, joka etenee kaupunginhallitukselle marraskuun alussa.
Valtuusto hyväksyy lopullisen arvion marraskuun lopussa ja päättää samalla tulevan vuoden veroprosentista. ▬