Ei hakutuloksia.

Teksti ja kuva Arimo Kerkelä

Ihmisen jättämiä jälkiä

Ihmisten luonnolle aiheuttamat vauriot ovat tulleet tutuiksi matkani aikana.

Kun olin alkusyksystä Nepalissa, huomasin ilmaston käyttäytyvän hieman hassusti. Normaalisti syyskuussa hiipunut monsuunikausi jatkuikin vielä pitkälle lokakuuhun.

Paikalliset kertoivat, että sadekausi oli jatkunut poikkeuksellisen pitkään myös parina edellisenä vuonna.

Talvella sain kuulla muiden matkaajien tarinoita Thaimaan tulvista ja rankkasateista. Eteläisen Thaimaan tulvat vaativat tuolloin kymmeniä kuolonuhreja. Tulvat iskivät suurimman turistisesongin aikaan joulu-tammikuussa, kun Thaimaassa on yleensä kuiva kausi.

Filippiineille saavuin tammikuussa pari viikkoa sen jälkeen, kun taifuuni Nock-Ten pyyhkäisi maan yli. Taifuuneja on nähty Filippiineillä ennenkin, mutta viime vuosina voimakkaiden taifuunien määrä on kasvanut huomattavasti.

Alan oppia, ettei matkaoppaiden parin vuoden takaisiin tietoihin parhaista sesongeista kannata luottaa liian sokeasti.

 

En voi varmuudella sanoa, johtuvatko nämä säiden vaihtelut pysyvästä ilmastonmuutoksesta. Ainakin ilmastotutkijat ovat sitä mieltä, että taifuunien ja muiden sään ääri-ilmiöiden määrä tulee lisääntymään, jos ja kun ilmasto jatkaa lämpenemistään.

Muiden ihmisen luontoon jättämien jälkien bongaaminen on ollut helpompaa. Nyt olen Borneolla, jossa saaren sademetsistä vain pieni osa on säilynyt koskemattomana. Sademetsien sijaan linja-autojen ikkunoista näkyy valtavia palmuöljyplantaaseja.

Matkamme sademetsien läpi kulkevan Kinabatangan-joen sivuhaaraa pitkin päättyi puolestaan umpikujaan, kun vastaan reitille osui ohittamaton vesihyasinttikasvusto.

Koristekasvina Borneolle tuotu vesihyasintti on nykyisin haitallinen vieraslaji, jonka nopeaa leviämistä on lähes mahdotonta estää.

 

Reissaajana omakaan omatuntoni ei ole puhdas. Esimerkiksi lentomatkailun osuus ilmaston lämpenemisestä on nykyisin muutaman prosentin luokkaa, ja osuuden uskotaan edelleen kasvavan.

Pyrin itse maailmanympärysmatkallani välttämään lentämistä, kun aikataulut vain antavat myöten. Lentomatkoista maksan vapaaehtoisen lentomaksun, joka käytetään päästövähennyshankkeisiin ja ympäristötyöhön.

Päästömaksuja parempi ratkaisu olisi silti välttää lentämistä. Viime viikolla laitoinkin sähköpostia eri yhtiöille kysyäkseni, pääsisinkö kesällä Tyynen valtameren yli rahtilaivan kyydissä.

arimotravels.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *