Ei haittaa, jos videolla nolaa itsensä. Sitä ei koskaan näe kuin vain yksi tai kaksi ihmistä.

Neljättä vuotta tietojärjestelmätieteitä Jyväskylän yliopistossa opiskeleva Santtu Seppänen ei pelkää heittäytyä kameran edessä. Hän uskoo, että se kannattaa työnhaussa: työnantajat haluavat palkata persoonan.

Seppäselle video on jo tullut tutuksi työnhaussa. Vuonna 2015 hän pääsi rekrytoinnissa toiselle kierrokselle, jossa vastaan tuli videohaastattelu. Hakijoille toimitettiin kysymykset, joihin pyydettiin vastaukset videolle. Lopuksi hakijoille annettiin minuutti aikaa tehdä, mitä haluavat.

”Video tuo elävyyttä hakemukseen, tuo siihen kosketuspintaa.”

”Vedin pää-olkapää-peppu-tanssiesityksen. Minun mielestäni siinä oli kysymys siitä, että uskaltaako heittäytyä.”

Video poiki kutsun työhaastatteluun, mutta lopputulos jäi näkemättä, sillä Seppänen ehti saada muita töitä ennen sitä.

Seppänen koki videon niin luontevaksi tavaksi kertoa itsestään, että päätti hyödyntää sitä uudestaan. Viime vuoden loppupuolella Seppänen haki Kokemuksia.fi-yritykseen ja liitti hakemukseensa lyhyen videon, vaikka työnantaja ei ollut sitä erikseen pyytänyt.

”Video tuo elävyyttä hakemukseen, tuo siihen kosketuspintaa”, Seppänen toteaa.

Kokemuksia.fi tuottaa asiakastarinoita, joissa asiakkaat kertovat kokemuksiaan yrityksistä. Seppänen toteutti videonsa samalla konseptilla: hän pyysi kavereitaan kertomaan ”kokemuksia Santusta”.

”Sain idean edellisenä iltana seitsemän aikaan. Kaverit onneksi innostuivat myös, vaikka vähän kiire siinä tuli”, Seppänen muistelee.

Kaverit kuvasivat videot älypuhelimillaan, ja Seppänen editoi videon lopulliseen muotoonsa iMovie-ohjelmalla. Ideasta valmiiseen videoon kului aikaa reilu kuusi tuntia.

”Laadusta tuli ihan riittävä tähän tarkoitukseen. Jos hakisi videokuvaajan tehtävää tai muuta paikkaa, jossa pitäisi osoittaa osaavansa kuvata, pitäisi varmaan olla paremmat välineet”, Seppänen pohtii.

Heti seuraavana päivänä Seppäsen puhelin soi. Työnantaja oli pitänyt videota kekseliäänä ja hyvänä tapana osoittaa, että hän on ottanut selvää yrityksen toimialasta.

Tammikuussa Santtu Seppäsestä tuli yrityksen myyntiedustaja.

Hakijalta voidaan pyytää vapaamuotoista videohakemusta tai vastauksia työnantajan ennalta määrittelemiin kysymyksiin.

Videot ovat yleistyneet työnhaussa viime vuosina. Seniorikonsultti Sari McEvoy Baronalta arvioi, että heidän asiantuntijarekrytoinneissaan 30–40 prosentissa käytetään videoita. Muilla toimialoilla osuus lähentelee 50–60 prosenttia, asiakaspalvelu- ja myyntitehtävissä luku voi olla vieläkin isompi.

Videoita hyödynnetään monin eri tavoin. Hakijalta voidaan pyytää vapaamuotoista videohakemusta tai vastauksia työnantajan ennalta määrittelemiin kysymyksiin. Perinteisen työhaastattelun sijaan hakijaa voidaan tentata esimerkiksi Skypen välityksellä.

McEvoyn mukaan etenkin kesätyönhaussa hakijoilta halutaan usein jo alkuvaiheessa lyhyt videohaastattelu. Avoimen hakemuksen yhteydessä tehty videohaastattelu säästää aikaa, kun hakijamäärät ovat suuria.

”Yritykset pitävät videohaastatteluista, sillä videon kautta he näkevät heti, millainen henkilö hakemuksen takana on”, McEvoy sanoo.

Video onkin työnhakijalle mahdollisuus erottua muista hakijoista. Hakemuskirje ja ansioluettelo ovat täynnä asiaa, kun taas videolla voi laittaa oman persoonansa peliin.

”Ihmiset eivät halua mielellään tehdä videoita, se pelottaa. Nuoret ovat siinä rohkeampia. Suosittelen aina jättämään videon, jos sitä pyydetään.”

Aina kannattaa pyytää palautetta, jos ei pääse rekrytointiprosessissa eteenpäin.

Tulevaisuudessa videohaastatteluja tehdään yhä enemmän, McEvoy uskoo. Nykyteknologian ansiosta videohaastatteluissa päästään lähes samaan vuorovaikutukseen kuin kasvokkaisessa kohtaamisessa.

Kuten kaikissa työhaastatteluissa, myös videohaastatteluissa valmistautuminen on tärkeää.

”Tarkista, että teknologia toimii ja tausta on neutraali. Vaatetuksen ja ulkoisen olemuksen tulee olla siisti ja roolin mukainen. Lyhyet ja ytimekkäät vastaukset toimivat parhaiten.”

Ei-reaaliaikaisissa videohaastatteluissa on se etu, että vastauksen ei tarvitse mennä ensimmäisellä otolla nappiin. Vastausta voi harjoitella etukäteen ja sen voi nauhoittaa uudelleen niin monta kertaa, kuin tarvitsee.

”Suoraan paperista vastausten lukeminen ei näytä hyvältä, vaan haastattelussa pitää olla luonteva. Katsekontakti suoraan kameraan, ja kuvittelee, että siellä takana on joku, jolle puhuu”, McEvoy opastaa.

McEvoyn mukaan työnantajat ymmärtävät, että videohaastattelu menee vain harvoin täysin nappiin. Jos paketti on muuten kunnossa, pieni epäonnistuminen ei haittaa.

”Aina kannattaa pyytää palautetta, jos ei pääse rekrytointiprosessissa eteenpäin”, McEvoy vinkkaa.

[poll id=”11″]