Ei hakutuloksia.

Teksti Ines Sirén

Arvio: Moly – Moly

Kummastuttavaa kaihoa, tarinoita tunnelmista

Moly: Moly (Luova Records)

Välillä ei mitään, välillä eläin joka ei tiedä olevansa eläin.

Jyväskyläläisen Molyn esikoista voisi nopeasti ja heppoisin perustein kuvata joksikin, jota perversseissä kaamospäissään Noitalinna huraa!:ta kuunnellut Tundramatiks voisi tehdä. Omanlaisensa vähäeleinen Moly-saundi tiivistyy kuitenkin kuuntelijalle viimeistään Endorfiinin jumalan jousien kanssa hengittävän kaksinlaulun alkaessa.

Molyn yhdeksässä kappaleessa aikaa vietetään muun muassa hämärissä tunnelmissa leijonannahoissa, mieli matalana astronautin seurassa sekä matkataan maantiekiitäjän mukana.

Esa-Pekka Vierimaan lähes lausunnanomainen tulkinta istuu mainiosti kaihoisiin, kummallisiin tarinoihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.