Ei hakutuloksia.

Teksti  Arimo Kerkelä

Arvio: Hannu Salama – Juhannustanssit

Ajatonta ilakointia

Hannu Salama: Juhannustanssit (Otava)

Hannu Salaman Juhannustanssit vuodelta 1964 kuvaa nuorison juhannusjuhlia useamman hahmon näkökulmasta. Hahmoja on paljon ja näihin viitataan vaihdellen etu-, suku- ja lempinimillä, joten kaikkien henkilöiden muistaminen ja erottaminen toisistaan vaatii lukijalta tarkkaa keskittymistä ja toistuvaa palaamista aiempiin kohtiin.

Juhannustanssit ei ole suuri mestariteos, mutta sen tavassa kuvata yhden illan tapahtumavirtaa on oma viehätyksensä. Salamalle jumalanpilkkatuomion tuonut yhden hahmon humalainen pilkkasaarnakin istuu luontaisesti kokonaisuuteen.

Onhan saarna kovaa tekstiä, mutta ei mitään, mihin ei voisi törmätä myös oikeassa elämässä. Siksi oikeaa elämää jäljittelevän taiteen sensurointi ja tuomitseminen tuntuu jälkikäteen selvästi väärältä ratkaisulta. Tuollaistahan se elämä joskus on, kaikessa karuudesssaan ja kauneudessaan.

 

Lue lisää:

Taide ja tabu (3.3.2016)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *