Ei hakutuloksia.

Teksti  Unto Luoto

Leijonan tarina

Ylärivissä Armenian vaakuna ja Marokon vaakuna, alarivissä Norjan vaakuna ja Bulgarian vaakuna. Kuvat: Wikimedia Commons
Ylärivissä Armenian vaakuna ja Marokon vaakuna, alarivissä Norjan vaakuna ja Bulgarian vaakuna. Kuvat: Wikimedia Commons

Suomileijona on säilyttänyt paikkansa, vaikka myös sen korvaamista karhulla on aikaisemmin mietitty.

Useat meistä suomalaisista kantavat sitä paidassaan, koruissaan tai jopa tatuoinneissaan. Kaikista rakkain urheilujoukkueemme on sen mukaan nimetty. Vaakunamme lisäksi se esiintyy muun muassa Suomen Puolustusvoimien ja poliisin tunnuksissa. Nykypäivänä se mielletään usein kansallismielisen ja konservatiivisen ajattelutavan symboliksi. Kyse on siis Suomileijonasta.

Suomileijonan alkuperää ei tiedetä varmuudella. Leijonavaakunan heraldinen selitys Suomen laissa kuuluu näin:

”Punaisessa kentässä kruunupäinen leijona, joka pitää oikean etujalan sijalla olevassa haarniskoidussa kädessä iskuun kohotettua miekkaa ja polkee takajaloillaan sapelia, leijona kruunuineen ja varuksineen, aseiden kahvat ja käsivarsihaarniskan nivelet kultaa sekä aseiden terät ja käsivarsihaarniska hopeaa; kenttään siroteltu yhdeksän hopearuusua.”

Vaakunassa miekkaa pään yläpuolella pitelevä leijona on kääntynyt länteen päin. Voitaisiin ajatella, että se symbolisoisi Ruotsiin päin suuntautuvaa hyökkäystä, mutta tutkijoiden mukaan kyse on askeleen otosta länteen, eli pois Venäjän vallan alta. Leijona ”polkee” maassa olevaa sapelia, joka kuvastaa myös eroa itänaapuristamme. Joidenkin tutkijoiden mukaan käyrä sapeli on vanha viittaus mongoleihin tai 1500-luvulla yleisesti uhkana pidettyihin turkkilaisiin.

Vaakunan yhdeksän hopearuusun voidaan nykyään nähdä viittaavan Suomen yhdeksään alkuperäiseen maakuntaan. Joidenkin tutkijoiden mukaan ruusut ovat olleet vaakunassa alun perin vain täytteenä.

 

Mutta miksi vaakunassa on juuri leijona, vaikka Suomessa niitä ollaan Korkeasaaren ulkopuolella nähty korkeintaan sirkuksessa ja Ruokolahdella?

Leijonaa ollaan yleisesti pidetty uljauden ja rohkeuden symbolina. Tosin yksi vanhimmista ja kuuluisimmista heraldisista leijonista löytyy Egyptistä. Gizan sfinksi on kuuluisin sfinkseistä. Ne kuvattiin usein taruolentoina, joilla oli leijonan ruumis ja naisen pää. Sfinksejä pidettiin häijyinä olentoina ja ne muun muassa esittivät arvoituksia, joihin väärin vastaamalla joutui sfinksin kivettämäksi.

Heraldinen leijona on ollut erittäin yleinen Länsi-Euroopan vaakunoissa ja Pohjoismaissakin se löytyy Norjan vaakunasta sekä Ruotsin entisestä vaakunasta ennen nykyistä kolmikruunua. Ruotsissa Länsi-Götanmaan ja Smoolannin vaakunoista löytyy samanlainen sivuttainen leijona kuin Suomenkin vaakunasta. Heraldinen leijona löytyy lisäksi muun muassa Marokon, Bulgarian, Armenian ja Filippiinien vaakunasta.

 

Valtioneuvosto asetti vuonna 1934 komitean suunnittelemaan Suomen tasavallalle täydellisen vaakunan. Mietinnössään vuonna 1936 komitea ehdotti Suomelle niin sanottua täysvaakunaa eli suurta valtakunnanvaakunaa. Sen varsinainen vaakunakilpi olisi ollut Suomen vanhan leijonavaakunan kaltainen, mutta lisäksi vaakunassa olisi ollut kilvenkannattajina kaksi heraldista karhua, arvokruununa suurruhtinaan kruunu sekä jalustana havuja. Täysvaakunaa ei koskaan otettu käyttöön.

Suomessa oltiin innostuneita saamaan vaakunaeläimeksi karhu Ruotsista lainatun leijonan tilalle. Suomelle jopa suunniteltiin vaakuna, jossa oli iestä katkova musta karhu Suomen vapautumista symboloimassa. Karhu on kuitenkin kaksipäisen kotkan kanssa pitkään symbolisoinut myös suurta Äiti Venäjää, joten leijonan on ajateltu uljauden ja rohkeuden symbolina toimivan hyvin myös Suomen vaakunassa.

 

Vaikka symbolina leijona ei ole erikoisimmasta päästä, olemme me suomalaiset kuitenkin ottaneet sen omaksemme. Suomileijona kuvastaa sitä suomalaista sisua ja periksiantamattomuutta, jota me niin usein mielellämme mainostamme itsestämme ulkomailla.

Koska heraldinen leijona symbolina on niin yleinen, on eri variaatioiden suojeleminen tärkeää. Voit saada sakot, jos myyt Suomen vaakunana jotain muuta kuin tarkkaa kopiota Suomileijonasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *