Ei hakutuloksia.

Teksti  Arimo Kerkelä

Suurimmat säästöt Helsingissä ja teknillisissä yliopistoissa

Hallituksen leikkaukset kohdistuvat yliopistoihin epätasaisesti. Siksi säästötoimenpiteiden suuruus vaihtelee paljon yliopistoittain.

Helsingin yliopisto kärsii leikkauksista erityisen paljon hallituksen kaavaileman apteekkikompensaatioiden poiston vuoksi. Verokorvauksen poisto vähentää Helsingin yliopiston vuosittaista rahoitusta 29 miljoonalla eurolla. Myös Itä-Suomen yliopisto on saanut apteekkikompensaatiota miljoona euroa vuodessa.
”Toisilla yliopistoilla saattaa sitten olla omia riskejä. Esimerkiksi TEKES-rahoituksen leikkaus lyö aika rajusti kaikkiin teknillisiin yliopistoihin ja muihin yliopistoihin, joissa on vahvasti tekniikkaa lähellä olevia aloja”, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen sanoo.
Lappeenrannan tekninen yliopisto onkin jo käynnistäny yt-neuvottelut, joissa se arvioi vähennystarpeeksi 130 henkilöä.
Jotkin yliopistot selviävät leikkauksista hieman pienemmin uhrauksin. Sekä Jyväskylän että Turun yliopisto pyrkivät selviämään säästöistä ilman yt-neuvotteluita. Myös ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun Hankenin tilanne on suhteellisen vakaa.

 

Koikkalainen arvioi, että leikkaukset tekevät yliopistoista aiempaa haavoittuvaisempia.
”Jos katsoo yliopistojen viime vuosien tilinpäätöksiä, niin aika moni yliopisto on plussalla sijoitustoiminnan vuoksi. Jos esimerkiksi jonkun yliopiston sijoitustoiminta menee täydellisesti pieleen, niin se voi olla tilanteessa sellainen riski, joka vetää sen yliopiston ikään kuin punaiselle”, Koikkalainen havainnollistaa.

Nykyisiä leikkauksia Koikkalainen pitää poikkeuksellisen suurina jopa 1990-luvun lama-aikaan verrattuna.

”Tämä on huolestuttavin tilanne, mitä olen omana yliopistoaikanani nähnyt. Kun Suomessa oli 1990-luvulla aika vakava taloudellinen lama, niin silloin kuitenkin tuettiin koulutusta ja tutkimusta ja tehtiin merkittäviä uusia avauksia.”

Koikkalainen myöntää, että myös tuolloin koulutus ja tutkimus kärsivät leikkauksista. Nykyistä tilannetta hän pitää kuitenkin pahempana.
”Tilanne on nyt sillä tavalla erilainen, että tietoinen politiikka vähentää koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä. Opetusministeriön talousarvioesityksessä oli ennakoitu, että tutkimuksen ja koulutuksen bruttokansantuoton osuus pienenee merkittävästi siitä, mitä se oli vaikkapa vuonna 2010.”

 

Lue lisää: Hallitus hieroo kärkihankkeita haavoihin (8.10.2015)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *