Ei hakutuloksia.

Teksti Jaakko Kinnunen

Naisia kaivataan yliopiston johtopaikoilla

Jaakko Kinnunen

Naisten aseman parantamisessa Suomen yliopistoissa riittää vielä työtä. Vaikka suurin osa korkeakouluopiskelijoista on nykyään naisia, naisten osuus yliopistojen johtopaikoista on huomattavasti pienempi. Jotain siis tapahtuu fuksiaisten ja väitöstilaisuuden välisenä aikana.

Miesten osalta akateeminen urakehitys kulkee erilaista polkua. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden joukossa miehet ovat vähemmistössä mutta professoreista miesten osuus on jopa kaksi kertaa naisia suurempi.

Koulutuksen tutkimuslaitoksen Eriarvoistuva korkeakoulutus –kirjan mukaan epäsuhta johtuu naisten ja miesten työnjaon urautumisesta. Naisten ura kulkee poluilla, jotka eivät johda yliopistojen korkeimpiin virkoihin. Naiset myös kokevat yliopistojen johtamiskulttuurin itselleen vieraaksi.

Suomessa naisten asema korkeakouluissa on kuitenkin verrattain hyvä. Naistohtoreita valmistuu joka vuosi komea määrä ja naistutkijat tekevät jatkuvasti korkeatasoista tieteellistä työtä. Myös korkeakoulujen ulkopuolella Suomi voi ylpeillä naisten vahvalla yhteiskunnallisella asemalla.

Positiivisesta kehityksestä huolimatta paljon työtä on vielä edessä, kuten Jylkkäri tässä numerossa kertoo. Naisten aseman parantamiseksi yliopistoissa vaaditaan sekä toimintakulttuurin kehittämistä että myös naisten oman ajattelutavan muutosta.

Yliopistojen täytyy panostaa siihen, että nuorille naistutkijoille taataan riittävästi aikaa tutkimustyölle, sillä johtotehtävät jaetaan yleensä juuri tutkimuksellisten ansioiden perusteella. Lisäksi täytyy varmistaa, etteivät perhe-elämä ja lastenhoito, joka vielä nykyäänkin lankeaa pääasiassa äideille, kasaa esteitä naisten akateemiselle uralle.

Toisaalta naisten täytyy tarkastella myös omaa ajattelutapaansa. Jokaisen akateemiselle uralle tähtäävän naisopiskelijan olisi tärkeä tiedostaa, että menestyminen yliopistojen johdossa vaatii sekä vahvaa tieteellistä osaamista että oikeanlaista verkostoitumista.

Epäsuhta eri sukupuolten välillä johtotehtävien suhteen ei ole pelkästään Suomen ongelma. Vaikka naisten asema on etenkin länsimaisissa yhteiskunnissa kehittynyt viime vuosikymmenten aikana myönteiseen suuntaan, monissa maissa naiset eivät edelleenkään istu niissä pöydissä, joissa tärkeitä päätöksiä tehdään.

Kuitenkin juuri naisten koulutustaso ja naisten vahva osallistuminen päätöksentekoon ovat ne tekijät, jotka parhaiten ennustavat yhteiskunnan hyvinvointia. Poikkeuksetta ne maat, joissa naisten koulutukseen panostetaan ja joissa naiset ottavat osaa hallintoon, ovat kaikilla inhimillisen hyvinvoinnin mittareilla parhaita paikkoja elää.

Suomessa ja tarkemmin suomalaisissa korkeakouluissa tilanne on kehittynyt oikeaan suuntaan. Työ on kuitenkin vielä kesken. Yliopistojen tulee varmistaa, että väitöskirjaansa työstävä nuori naistutkija saa tasapuoliset mahdollisuudet tavoitella korkeimpia virkoja akateemisessa maailmassa.

 

Lue lisää:

Yliopistojen kadonneet naiset (17.9.2015)

  1. Kalevi Salonen

    ”Naisten aseman parantamisessa Suomen yliopistoissa riittää vielä työtä.” Ei ole ihme, että Suomen talous menee heikosti kun maassamme pannaan aikaa tällaisten näennäisongelmien kanssa puuhasteluun. Yliopistoissa yli 40 vuotta toimineena en ole nähnyt naisten asemassa sen suurempaa vikaa kuin miestenkään. Ongelma on samaa luokkaa kuin että kerrostalossani asuisi 40 miestä ja vain 30 naista.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.