Jaakko KinnunenKoulutussektorin leikkauksille ei näy loppua. Edellinen hallitus aloitti leikkaukset kiristämällä vyötä esi- ja perusopetuksesta aina korkeakouluihin asti. Nykyinen hallitus on jatkanut edeltäjänsä linjalla, mikä tarkoittaa synkkiä aikoja Suomen koulutussektorille.

Laskutavasta riippuen tällä ja edellisellä hallituskaudella koulutuksesta on leikattu jopa kaksi ja puoli miljardia euroa. Näin valtavista säästöistä ei voida selvitä pelkästään toimintaa tehostamalla ja yhteistyötä lisäämällä, vaikka poliitikkojen puheissa näin väitetäänkin.

Todellisuudessa miljardiluokan leikkaukset tarkoittavat sitä, että koulutuksen laadusta joudutaan tinkimään.

 

Suomi on taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. Budjetti on alijäämäinen, mikä tarkoittaa valtionvelan jatkuvaa kasvua. Jos suunta ei käänny parempaan, nykykehitys jättää tulevat sukupolvet erittäin hankalaan asemaan.

Vaikeina aikoina on reilua vaatia, että jokainen kantaa kortensa kekoon. Yhteistä vastuunkantoa on peräänkuuluttanut myös Suomen hallitus pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla. Hallituksen puheet eivät kuitenkaan ole vastanneet tekoja.

Sekä Puolustusvoimat että poliisi saivat hallitukselta lisärahoitusta, jolla on tarkoitus paikata edellisen hallituksen tekemiä leikkauksia. Vaikka Puolustusvoimat ja poliisi huomauttavat, että nyt luvatut lisärahat kattavat vain osan edellisen hallituksen leikkauksista, ne ovat kuitenkin ainoat julkisen puolen sektorit, joiden tilanne muuttuu nyt taloudellisesti parempaan suuntaan.

 

Hallitus on siis tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan näille toimijoille täytyy löytää lisärahoitusta. Samalla kaikki muut julkisen sektorin alueet, kuten koulutus, joutuvat yhä vain uusien leikkausten kohteiksi.

Hallitus on selkeästi päättänyt, että armeijan kalusto-ostoilla ja poliisin määrärahoja nostamalla voidaan kohentaa kansan turvallisuutta. Turvallisuus ei kuitenkaan synny pelkästään hävittäjistä ja poliiseista. Turvallinen yhteiskunta syntyy aktiivisista ja viisaista kansalaisista. Näiden kansalaisten kasvattamisessa koulutus on ensiarvoisen tärkeää.

Yhteiskunta on turvallinen, kun koulutietään aloittava ekaluokkalainen ei jää ilman riittävää tukea, koska luokkakoot ovat kasvaneet liian suuriksi. Tai ettei yliopisto-opiskelija joudu jättämään opintojaan kesken mielenterveysongelmien takia, koska hänelle ei vaikeassa elämäntilanteessa löydy ammattiapua riittävän nopeasti.

Hallituksen tulisi muistaa, että koulutukseen panostetut eurot ovat sijoitus tulevaisuuteen. Lyhytnäköinen leikkauspolitiikka saattaa loppujen lopuksi aiheuttaa valtiolle paljon nyt säästettyjä summia suuremman laskun.

 

Lue lisää:

Satojen miljoonien säästöt (27.8.2015)