Ei hakutuloksia.

Teksti Erno Mähönen 

Turvallisuuspalvelu tarkkailee osakuntia

Mitä tulee mieleen nyky-Saksasta? Talousihme, Oktoberfest, karnevaalit, poliittinen korrektius, tiukka rasismin vastaisuus, Berliinin hipsterit ja arat sotamuistot? Patrioottisilla puheilla tai kansallisuusvitseillä saa aikaan vain nolostuneita katseita kanssaihmisten kasvoilla.

Osa korkeakoulujen opiskelijajärjestöistä edustaa kuitenkin tyystin erilaista linjaa. Rajuimmat esimerkit löytyvät Burschenschafteista, eli vapaasti käännettynä osakunnista, jotka usein harjoittavat myös poliittista toimintaa. Radikaaleimmat ovat Saksan kotimaan turvallisuuspalvelun tarkkailussa. Nämä osakunnat on tarkoitettu vain miehille, ääritapauksessa vain etnisesti saksalaisille miehille.

Osakunnat tunnistaa vanhoissa saksalaisissa yliopistokaupungeissa talojen seinustoilla liehuvista lipuista ja seinävaakunoista. Toki jotkin osakunnat ovat varsin nykyaikaisia ja liberaaleja, mutta yllättävän monissa elää edelleen äärikonservatiivinen ajatusmaailma.

 

Politiikantutkija Alexandra Kurth Gießenin yliopistosta selittää ilmiötä perinteisen nationalistisen näkemyksen kautta.

”Tausta on siinä, että saksalainen kansakunta ymmärretään alkuperänä, ei vain poliittisena tahtoyhteisönä, jossa syntyperä on ratkaiseva ominaisuus saksalaisuudelle. Osalle tärkeintä jäsenyydessä on kuitenkin oma sosiaalinen piirinsä, ei välttämättä ensisijaisesti politiikka.”

Burschenschaftit ovat aina aika ajoin kohahduttaneet Saksan mediassa. Danubia München -osakunta vaati Saksaan ja Itävaltaan perustettavaksi instituuttia, jonka tehtävänä olisi taistella ”saksalaisvihamielisyyttä” vastaan.

Germania Hamburg taas vaati äärioikeisto- ja uusnatsipuolueiden hyväksymistä poliittiselle kentälle. Lisäksi he ajoivat kattojärjestössään kontaktikieltoa Christian Beckeriin, joka on perustanut yhdistyksen ”Osakuntalaiset uusnatsismia vastaan”. Becker on Bonnin Raczekien entinen jäsen, joka on sittemmin erotettu.

Freie Universität Berlinin valtio-opin professori Hajo Funke toteaa der Spiegelin haastattelussa, että osakunnissa esiintyy ”avointa, valkoista kansallista rasismia”. Funken mukaan äärikonservatiivisten osakuntien jäseneksiotossa sekoitetaan kulttuurirasistisia kriteereitä perinteiseen saksalaisuuteen.

 

Nykyään eri osakuntiin arvioidaan kuuluvan muutama prosentti kaikista saksalaisista korkeakouluopiskelijoista. Osakunnista arviolta 10–15 prosenttia on poliittisia, eli niissä järjestetään poliittisia koulutus- ja keskustelutilaisuuksia. Pääosa osakuntien rahoituksesta tulee alumnijäsenten lahjoituksista.

Osakunnat tarjoavat jäsenilleen edullista majoitusta osakuntataloissa, joissa usein järjestetään myös suosittuja opiskelijabileitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *