Jyväskylän yliopisto toteutti kansainvälisten maisteriohjelmien sisäisen arvioinnin syksyllä 2013.

Arvioinnin taustalla on halu kehittää kansainvälisiä maisteriohjelmia, ja houkutella ulkomaalaisia opiskelijoita yhä enemmän Jyväskylään.

“Meillä on paljon hyviä ohjelmia, mutta myös sellaisia, jotka tarvitsevat tukea koulutuksen kehittämisen”, sanoo yliopiston kansainvälistymispäällikkö Anna Grönlund.

Työelämään liittyvien asioiden lisäksi muita kehitettäviä puolia kansainvälisissä maisteriohjelmissa ovat arvioinnin mukaan esimerkiksi se, että ohjelmat jäävät usein “irrallisiksi saarakkeiksi” tiedekuntiin, eivätkä näin integroidu suomenkieliseen koulutukseen.

“Ohjelmat ovat usein jääneet tiettyjen asiaan vihkiytyneiden ja motivoituneiden ihmisten hommaksi, ja hieman erillisiksi tiedekunnan sisällä. Jotkut ohjelmat pyörivät hyvin omillaan, ja samalla myös resurssit ovat sitten hyvin rajalliset ja ohjelmat hyvin haavoittuvaisia”, Grönlund kertoo

 

Kaikki ohjelmat eivät myöskään noudata sisäänpääsyvaatimuksia, jotka ovat yhteisesti sovittuja. Poikkeukset koskevat erityisesti kielitaitovaatimuksia. Hakuprosessin aikana yksittäiset ohjelmat neuvovat hakijoitaan toimimaan eri tavoin kuin yhteisesti on sovittu. Esimerkiksi joillekin kv-ohjelmille riittävän kielitaidon osoittamiseksi riittää vaihto-opiskelu ulkomailla.

“Eihän se hyväksyttävää ole, ja lisäksi tilanne on vaikea opiskelijan oikeusturvan kannalta. Yhteiset vaatimukset on asetettu muun muassa siksi, että me pystymme takaamaan tietyn tason opiskelijoillemme. Arvioinnin kautta yritämme nyt lisätä tietoisuutta siitä, miksi tällaiset yhteiset vaatimukset ovat olemassa. Mitään sanktioita ohjelmille tuskin on kuitenkaan tulossa”, Grönlund toteaa.

Pahimmassa tapauksessa käy niin, ettei Suomeen tullut opiskelija pystykään opiskelemaan yliopistossa täysipainoisesti ja valmistumaan suunnitellusti kahdessa vuodessa. Maisteriohjelmista vain urheilupsykologiasta valmistutaan yleensä tavoiteajassa. Muissa ohjelmissa viivästykset johtuvat esimerkiksi siitä, että opiskelijat tarvitsevat eräänlaisia “siltaopintoja” Suomeen tullessaan. Heillä ei siis ole tarvittavia akateemisia taitoja maisteriohjelmaa varten.

Poikkeukset aiheuttavat sekaannuksia myös University Admissions Finlandissa, jonka kautta opiskelijat hakevat kv-maisteriohjelmiin.

“On hyvin monimutkaista, jos hakijat saavat epätasaista informaatiota, kun toinen sanoo toista  ja toinen toista. Kaikkia pitäisi jo hakuvaiheessa kohdella tasa-arvoisesti”. Grönlund sanoo.

 

Grönlundin mukaan syy vajaalla kielitaidolla yliopistoon valittuihin kv-opiskelijoihin on se, ettei tiettyihin ohjelmiin hae riittävästi opiskelijoita.

“Se, miksi emme saa tänne houkuteltua tarpeeksi opiskelijoita, onkin sitten hyvä kysymys. Markkinoinnissa ja opiskelijoiden rekrytoinnissa meillä on tekemistä niin yliopiston kuin ohjelmien tasolla”, hän toteaa.

Arvoinnin mukaan kiitosta kansainvälisissä maisteriohjelmissa saavat mielekkäät sisällöt ja hyvät opettajat. Lisäksi kaikilla ohjelmilla on Grönlundin mukaan “vahva akateeminen uskottavuus”.

“Ohjelmat tarvitsevat enemmänkin apua kaikkeen muuhun, mitä siinä ympärillä tapahtuu.”

Jyväskylässä kansainvälisessä maisteriohjelmassa voi opiskella kahdeksassatoista eri ohjelmassa. Suosituimpia ohjelmia olivat vuonna 2013 kauppakorkeakoulun International Business and Entrepreneurship ja Corporate Environmental Management -ohjelmat. Myös kansainvälisen kehitystyön, informaatioteknologian ja kasvatuksen ohjelmat kiinnostavat opiskelijoita.

Yhteensä kansainvälisissä maisteriohjelmissa opiskelee noin 550 opiskelijaa, joista suuri osa on kuitenkin suomalaisia. Arviointiin otti osaa 187 opiskelijaa Internet-kyselyiden ja ryhmähaastatteluiden välityksellä.