Keski-Suomessa koulutetaan runsaasti ulkomaalaisia, mutta työtä löytyy vähän. Kielikurssit ja uraohjaus eivät vastaa tarpeita.
Unkarilainen Agnes Stojcsics on vieläkin hämmästynyt. Seitsemän yliopistovuoden, lukuisten vapaaehtoistöiden ja yhden harjoittelun jälkeen hänet valittiin lopulta Jyväskylän ylioppilaskunnan kansainvälisten asioiden sihteeriksi. Välillä työnhaku ehti jo tuntua toivottomalta.
”Koko ajan sai kuulla, että töiden saaminen täällä on ulkomaalaiselle mahdotonta”, Stojcsics kertoo.
Helppoa se ei olekaan. Jyväskylän yliopisto antaa vuosittain sadoille ulkomaalaisille maisteritason koulutusta, mutta maakunnalta kansainvälisten opiskelijoiden kyvyt jäävät usein hyödyntämättä. Kotouttamispalveluiden asiantuntija Saara Kiesiläinen Keski-Suomen TE-toimistosta myöntää, että työpaikat ovat kiven alla.
Yliopiston työelämäasiantuntijan Muru Linjalan mukaan maakunnassa on viime vuosina kiinnitetty erityishuomiota ulkomaalaisten työllistämiseen. Vaikea taloustilanne lyö kuitenkin kapuloita rattaisiin.
Yleisin ongelma työllistymisessä on hakijan puutteellinen suomen kielen taito. Kansainvälisten asiain opintosihteeri Elina Isännäinen arvelee, että kielitaitovaatimuksia käytetään myös helppona syynä jättää ulkomaalainen työnhakija huomiotta.
Kansainvälisten maisteriohjelmien sisäisen arvioinnin mukaan ulkomaalaisten suomen opinnot jäävät usein vähiin. Vaikka halua olisikin, kahden vuoden maisteriohjelmissa aikaa riittää hädin tuskin pakollisiin kursseihin.
Jyväskylässä tarjottavat kielikurssit ovat lisäksi usein riittämättömiä. Kiesiläinen kertoo, että heidän tarjoamillaan kursseilla korkein saavutettava taso jää jonkin verran työelämässä vaadittavasta.
Stojcsics ei koe myöskään yliopiston kielikeskuksen kurssien riittävän.
”Vieläkin pidemmälle meneviä kursseja olisi hyvä olla tarjolla”, Isännäinenkin toteaa.
Myös opiskelijoiden ohjaus opintoaikana on vaillinaista. Maisteriohjelmien sisäisen arvioinnin mukaan Jyväskylän yliopiston ohjelmat eivät tue opiskelijoitaan tarpeeksi työelämään liittyvissä asioissa. Opiskelijat ohjataan pääasiassa yliopiston työelämäpalveluihin, joka ei tarjoa varsinaista uraohjausta.
Kiesiläiselle tilanne on tuttu.
”Tänne tulee paljon ihmisiä, joilla ei mitään käsitystä työnhausta tai työttömyysetuuksista Suomessa. Olen ollut jo pitkään huolissani täällä opiskelleista.”
Suomea taitamattomalle työpaikkojen löytäminen on työlästä. Paikkoja listataan sekalaiseen joukkoon ilmoitussivustoja, ja harvoissa englanniksi käännetyissäkin portaaleissa työpaikkailmoitukset ovat usein suomeksi. Yksittäiset englanniksi kirjoitetut ilmoitukset juoksevat samassa virrassa suomenkielisten kanssa.
Keski-Suomesta löytyy vain yksi englanninkielinen hakuportaali, pointpotential.fi.
Eikä ilmoitusten lyötäminenkaan korvaa Suomessa elintärkeitä verkostoja.
”Suomi on piilotyöpaikkojen maa”, yliopiston työelämäasiantuntija Annamari Rovamo toteaa.
Maisteriohjelmien sisäisen arvioinnin mukaan kuitenkin yli 80 prosenttia ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista pitää Suomeen jäämistä varmana tai mahdollisena vaihtoehtona.
Moni tänne jäävä ottaa ohjat omiin käsiinsä. Tuhansien järvien uusyrityskeskuksen yritysneuvoja Sanna Kiuru kertoo, että ulkomaalaisten korkeakoulutettujen kiinnostus yritysten perustamiseen on lisääntynyt selvästi viime vuosina.
”Jyväskylä on hyvin kansainvälinen yrittäjyyden osalta”, hän toteaa.
Jyväskylän ulkomaalaisista yrittäjistä jopa puolet on korkeakoulutettuja.
Lue lisää: Kielitaito ei kaikilla riitä, JYYn uusi kv-sihteeri on järjestötyön konkari