Ilokiven peruskorjaus odottaa jo kulman takana. Yksi keskeisimpiä peruskorjauksen suunnitteluun liittyneitä kiistakapuloita on ollut kulttuuritilan, nykyisen niin sanotun mustan laatikon kohtalo. Vuosi sitten (edustajiston kokous 2/2013) edustajisto teki päätöksen kulttuuritilan siirtämisestä Opinkivelle.

Päätöksenteon tueksi tehtiin selvityksiä mm. kahden työryhmän toimesta. Työryhmien panoksesta huolimatta edustajistolla ei kuitenkaan ollut riittävän tarkkaa tietoa päätöksenteon hetkellä siitä, miten ja millä ehdoin kulttuuritilan voisi Ilokivessä säilyttää. Keskeisimmät epäselvyydet liittyivät tilaongelmiin sekä huoleen siitä, mistä mustan laatikon kulttuuritoiminnalle löydettäisiin väistötilat Ilokiven remontin ajaksi.

Koska päätöksenteko puutteellisin tiedoin voisi näin suurta remonttia koskevassa kysymyksessä olla JYYn kannalta kohtalokasta, punavihreät edustajistoryhmät esittivät, ettei kulttuuritilan säilyttämistä Ilokivellä kuopattaisi ennen kuin asiasta on saatu tarpeeksi tietoa päätöksenteon tueksi.

JYYn päätöksenteossa aika on kuitenkin rahaa. Kulttuuritilasta oli päätettävä pian, koska sen katsottiin olevan ratkaiseva tekijä koko remontin muiden suuntaviivojen suunnittelussa. Kiireeseen vedoten esitys lisäselvityksen tekemisestä nähtiin mahdottomana, ja se hävisi äänin 16–23.

Vuosi päätöksenteon jälkeen Ilokiveä esitetään jälleen varteenotettavaksi paikaksi kulttuuritilan sijainniksi. Tällä kertaa viesti näyttää tulevan kuitenkin arvovaltaisemmalta suunnalta kuin punavihreiden edustajistopöydistä – sen esittää nimittäin JYYn toimitusjohtaja Marko Huttunen. Nyt toimitusjohtajan kantaa puoltavat osin samat henkilöt, jotka olivat lisäselvitystä vastaan. Näkemystään he perustelevat ”vain parasta ylioppilaskunnalle” -tyyppisin argumentein. Mutta kuka lopulta päättää, mikä on ylioppilaskunnalle parasta?

On toki hyvä asia, että uusien faktojen tullessa tietoon ylioppilaskunta voi tarkastella tekemiään päätöksiä uudemman kerran  ja korjata niitä tarpeen vaatiessa. Tässä tapauksessa lisätieto ei kuitenkaan ole tullut ajoissa edustajiston tietoon, vaan sitä on puitu pienen porukan kabinettikeskusteluissa toimitusjohtajan johdolla. Miksei selvitystöiden edetessä asiasta tehty saman tien tiedonantoa edustajistolle? Kyseessä on yksi suurimpia edustajiston päätökseen viime vuosina tulleita asioita.

Niin sanotusti boksin ulkopuolelta asiaa tarkastelevalle ylioppilaskunnan jäsenelle voisi näyttää jopa siltä, että JYYn päätöksenteossa toimitusjohtaja vie ja edustajisto vikisee.

Taija Roiha, Jyviva

Maria Rytkönen, Demariopiskelijat

Kyösti Ylikulju, Grönioni