Ei hakutuloksia.

Teksti Minna Tiainen 

Kuka kirjoittaisi gradusi?

Kuva: Tatu Onkalo

 

Haamukirjoittajien tarjonta lisääntyy maailmalla. Suomessa opinnäytteiden ostaminen ei ole yleistä, mutta mahdollisuuksia on yhä enemmän. Ostoprosessi on salamyhkäinen ja hinnakas, mutta tarjolla onkin professorien kirjoittamia opinnäytteitä.

Onko aika lopussa? Vai etkö vain osaa kirjoittaa?

Ei huolta! Haamukirjoittaja tekee puolestasi seminaariesitelmän, gradun tai vaikka väitöskirjan.

Näin luvataan akateemisia haamukirjoituspalveluita mainostavan firman nettisivulla. Yritys toimii englannissa, mutta palveluja myydään maksukykyisille tilaajille kotimaasta riippumatta.

Ghostwriting-firmat lupaavat korkeatasoista tekstiä alansa asiantuntijoiden kirjoittamana. Ainakin ulkomailla palvelun tarjoajien joukosta löytyy lisätienestejä hakevia professoreja ja dosentteja.

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan puheenjohtajalle, Tampereen yliopiston kanslerille Krista Varantolalle ei ole Suomessa tullut vastaan montaa ostettua opinnäytettä tai tutkimusta. Hän uskoo kuitenkin, että tarvittaessa etsivä löytää.

“Kyllä täällä varmaan saisi sen gradun teetettyä.”

 

Varantola on kuullut, että Suomessa haamukirjoittajien palveluita on käytetty ainakin lääketieteen tutkimuksen saralla. Epäilykset ovat heräilleet välillä myös muulloin, kun opiskelija on kiikuttanut yllättäen pitkälle hiotun tekstin opinnäytteen ohjaajalle.

“Ainakin Tampereella on ollut tapauksia, että on tullut yhtäkkiä valmiita töitä. Mutta mitenkäs sen osoitat”, Varantola toteaa.

Huijausmahdollisuudet lisääntyvät rinta rinnan englannin kielen käytön kanssa. Maailmalla palveluiden tarjoajia on jatkuvasti enemmän, erityisesti anglosaksisissa maissa.

Jyväskylän yliopiston strategiajohtajan Kari Pitkäsen mukaan Jyväskylässä ei ole tullut vastaan ostettuja opinnäytteitä tai edes niiden myyjiä. Opiskelijaringeissä kirjoittajan nimi saattaa joskus vaihtua paperissa, mutta systemaattinen ja ammattimainen haamukirjoittaminen ei ole Pitkäsen mielestä rantautunut Suomeen.

 

Akateemista apulaista ei palkata opintotuen turvin. Esimerkiksi yllä siteerattu yritys edellyttää perusteellista rekisteröitiprosessia, jossa tilaaja tunnistautuu opiskelijanumeroaan ja yliopiston kirjaston käyttäjätunnustaan myöten. Pelkästään tämä ilo maksaa yli 100 puntaa. Vasta rekisteröitymisen jälkeen opiskelija pääsee tekemään tilausta, jonka hintaa ei määritellä ennalta. Korvaus vaihtelee työn vaikeustason mukaan, ja esimerkiksi gradusta maksetaan anonyymille kirjoittajalle ja välittäjäyritykselle vähintään 45 puntaa tunnilta. Yhteensä sopii varautua tuhansien eurojen kustannuksiin.

Haamukirjoittaja lieneekin helpoin ja kallein tapa selvitä opinnoista, mutta suurin osa huijaustapauksista on plagiointia.

Varantolan mukaan vilppi näyttää yleistyvän.

“Kaikesta päätellen se on lisääntynyt. Opettajilta kun kysyy, niin he sanovat, että sitä tehdään kovasti.”

Pitkänen ei allekirjoita väitettä, mutta myöntää, että osa opettajista on huolissaan kehityksestä. Suomesta tutkimustietoa ei löydy, eivätkä yliopistot tilastoi esiin tulleita tapauksia.

Joka tapauksessa Suomen yliopistot ovat heränneet käyttämään plagiaatinesto-ohjelmia. Jyväskylässä plagiaatteja paljastetaan tästä syksystä lähtien Urkund-ohjelmalla.

“Varmaan tämän vuoden aikana suurin osa yliopistoja käyttää näitä rutiininomaisesti”, Varantola toteaa.

Vastapuolella on kuitenkin jo kehitetty kiertotie: asiaan erikoistuneet firmat lupaavat “deplagiarisoida” tekstin, eli käsitellä sen sellaiseksi, ettei se jää kiinni pagiaatinesto-ohjelmassa.

“Systeemi aina synnyttää seuraavan vippaskonstin”, Varantola miettii.

 

Niin Varantola kuin Pitkänenkin ovat yhtä mieltä siitä, että Suomessa tilanne ei ole vielä huolestuttava. Varantolan mukaan meillä on edelleen itse tekemisen kulttuuri.

Lisäksi vilppiä on pohjimmiltaan helppo ehkäistä.

“Kaiken A ja O on, että opettaja todella ohjaa ja toimii aktiivisesti opiskelijan kanssa”, Pitkänen sanoo.

Kun työprosessia seurataan ja ohjataan askel askeleelta, opinnäytteen ostamiselle ei jää tilaa. Eikä toivottavasti tarvettakaan.

 

Lue myös:

https://www.jylkkari.fi/2013/09/urkund-paljastaa-plagiaatin/

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *