Ei hakutuloksia.

Teksti  Suvi-Tuulia Nykänen

Rahatonta työtä

Veera Tuhkala teki opintoihin kuuluvan harjoittelun Yläkaupungin Yössä. Nyt hän on tapahtuman tuottajana. Kuva: Jere Kyrö

Jyväskylän kaupunki jakaa hyvin pieniä avustuksia yksityisille kulttuuri-toimijoille verrattuna moniin muihin kaupunkeihin. Tämä vaikuttaa myös kulttuurialan opiskelijoiden harjoittelu- ja työpaikan saantiin.

 

Humanistisesta ammattikorkeakoulusta viime jouluna valmistunut Veera Tuhkala toimii tällä hetkellä tuottajana Yläkaupungin Yö -tapahtumassa. Hänellä on kokemusta alhaisista avustuksista ja niiden vaikutuksesta työnsaantiin niin opiskelijana kuin nyt työssä käyvänäkin.

“Omista harjoitteluistani en ikinä saanut palkkaa. Tänä vuonna meillä oli Yläkaupungin Yössä seitsemän harjoittelijaa viideltä eri alalta, muun muassa matkailusta, kulttuurituotannosta sekä ympäristötekniikasta. Kenellekään heistä emme pystyneet maksamaan palkkaa, vaikka kuinka olisimme halunneet.”

Tuhkalan mukaan tärkein ja isoin syy olla maksamatta palkkaa harjoittelijoille on juuri pienet avustukset. Niillä pystytään kattamaan vain välttämättömimmät kulut.

“Tuntuu, että Jyväskylä ei usko markkinointi- ja vetovoimakärkenä kulttuurin riittävän. Mielummin valitaan joku rallien kaltainen tapahtuma.”

 

Opiskelijanäkökulmasta tilanne on huolestuttava. Palkalliset harjoittelupaikat ovat kiven alla, töistä puhumattakaan. Tapahtumajärjestäjät joutuvat hakemaan töihin nimenomaan palkattomia harjoittelijoita.

“Itsekin olen käynyt monta haastattelukierrosta läpi vain sen takia, että saisin työskennellä jossain ilmaiseksi. Jotkut taas lähtevät rupupalkan perässä Helsinkiin, vaikka sielläkään ei makseta hyvin. Kateellisina kuuntelemme tradenomien harjoittelijapalkkoja jossain pankissa”, Tuhkala huokaisee.

“Monet alkavat myös pyörittää omia projekteja, sillä valmiita töitä on niin hankala löytää. Lähtökohta niissä on kuitenkin aina se, että itselle ei voi maksaa palkkaa ja pitää miettiä koko ajan, jäädäänkö plussalle vai ei. Aika pelottavasta asemasta siis lähdetään.”

 

Jyväskylän kaupungin kulttuurijohtaja Mari Aholainen myöntää, etteivät Jyväskylän kaupungin myöntämät kulttuuriavustukset yksityisille toimijoille ole kovin suuret. Jyväskylässä avustuksia myöntävät kulttuuri-ja liikuntalautakunta, sivistyslautakunta sekä kaupunginhallitus.

“Jaamme paljon erilaisia avustuksia, sekä isoja, keskikokoisia että pieniä. Pieniin avustuksiin tulee hakemuksia paljon enemmän kuin mitä rahaa on antaa”, Aholainen kertoo.

Koko avustussummaa leikattiin täksi vuodeksi 10 prosenttia. Tätä ennen summa oli jopa kasvanut vuosittain. Jo aikaisemmin avustussummat ovat kuitenkin olleet pieniä verrattuna moniin muihin kaupunkeihin. Esimerkiksi Kouvolassa rahasumma on ollut kokonaisuudessaan yli kolmasosan isompi.

“Syy leikkauksiin on yleinen taloustilanne. Avustuksien määrä suhteessa hakevien määrään on harmi, mutta avustukset ovat kuitenkin sellaista rahaa, jolla voidaan jo pienellä panostuksella tehdä paljon. Pienikin summa menee suoraan tekemiseen”, Aholainen muistuttaa.

Aholainen kuitenkin myöntää, että myös itse tapahtumilla on merkitystä avustuksia haettaessa.

“Esimerkiksi Kuhmon kamarimusiikki-festivaaleilla on Kuhmon kaupungille suuri merkitys ja lisäksi sillä on pitkä historia. Jyväskylässä tällaisia samanlaisia kaupungille merkittäviä tapahtumia ei varsinaisesti ole, ja siksi kulttuuritapahtumille annetaan suhteellinen panostus”, Aholainen sanoo.

 

Kaikesta huolimatta Tuhkala haluaa edelleen tehdä töitä kulttuurialalla. Avustuksien jakoperiaatteisiin hän kuitenkin toivoo muutosta.

“Tuntuu, että Jyväskylässä avustukset jaetaan aikalailla vanhojen perinteiden mukaisesti. Kaupunkia edustamaan on valittu isoja kulttuuritoimijoita ja yksityisten, hieman marginaalisempaa kulttuuria tarjoavien ryhmien on näin vaikeampaa kilpailla suurten rinnalla”, Tuhkala sanoo.

“Jyväskylässä on kuitenkin se hyvä puoli, että täällä ihmiset ovat aktiivisia ja haluavat koota itsensä yhdeksi isoksi toimijaksi toisia isoja toimijoita vastaan.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.