Ei hakutuloksia.

Opiskelijan ääni ei kuulu kuntavaaleissa

Elina Puranen (vas.) on pitänyt kirjat Viitasaarella. Maija Takala (2. oik.) on kirjoilla Alavudella. Molemmat sanovat syyksi stipendin, jota heidän kotikuntansa maksaa muualla asuville opiskelijoille. Ida Hannola (2. vas.) ja Helena Peltokangas ovat kirjoilla Jyväskylässä. Kaikki opiskelevat opettajankoulutuslaitoksella.

Jyväskylän yliopiston opiskelijoista vain reilu kolmannes on tiettävästi kirjoilla Jyväskylässä. Opiskelijavaltaisen Jyväskylän vaaleissa eivät siis opiskelijat valtaa käytä.

Jyväskylänyliopiston opiskelijat siirtävät kirjansa opiskelupaikkakunnalleen huomattavasti harvemmin kuin muiden yliopistokaupunkien opiskelijat. Vuonna 2011 opintorekisterin tietojen mukaan vain 37 prosenttia läsnäolevista perustutkinto-opiskelijoista oli ilmoittanut kotikunnakseen Jyväskylän. Turussa, Tampereella ja Oulussa paikkakuntalaisia oli opiskelijoista yli puolet, Lapin yliopistossa rovaniemeläisiä oli 47 prosenttia.

Timo Ahvenainen on siirtänyt kirjansa aina asuinpaikkakunnalleen. Hänestä normin seuraaminen on ollut selkein tapa toimia.

Kotikunnan perusteella määräytyy muun muassa virallinen väkiluku, jonka mukaan kaupunki saa valtionosuuksia. Myös kunnallisverot maksetaan kotikuntaan. Tämän vuoksi Jyväskylän menettää miljoonia euroja vuosittain.

Tänä vuonna kuntavaalien äänioikeus määräytyy sen mukaan, missä kunnassa on kirjoilla perjantaina 7.9.

 

Yksi syy kirjojen pitämiseen “lapsuudenkotipaikkakunnalla” on terveydenhuolto. Kunnallisesta terveydenhuollosta poiketen yliopisto-opiskelijoiden YTHS palvelee kotipaikkakuntaan katsomatta.

“Ensimmäisinä vuosina vietin paljon aikaa kotipaikkakunnalla Jyväskylän lisäksi, joten terveydenhuoltopalvelut oli hyvä hajauttaa kotipaikkakunnan ja YTHS:n välille”, sanoi Teea Jokihaara Jylkkärin Facebook-sivulla virinneessä keskustelussa.

Joillakin paikkakunnilla lääkäriajan saa myös Jyväskylää nopeammin, mikä on kätevää niille, jotka muutenkin käyvät esimerkiksi vanhempien luona tiuhaan.

 

Yksi keskustelijoistasanoi pelkästä kotiseuturakkaudesta ohjanneensa valtion rahat kotiinsa Posiolle kuin Jyväskylään. Tähän mahdollisuuteen on tarttunut useampi kunta, jotka tarjoavat opiskelija-avustusta, jonka saamisen ehtona on asuminen ja opiskelu vieraalla paikkakunnalla, mutta kirjojen pitäminen entisellä kotipaikkakunnalla. Keski-Suomessa näin on tehnyt muun muassa Viitasaari.

Vuodesta 2008 psykologiaa opiskellut Elina Lagerstedt on jättänyt kirjansa Vaasaan. Hän aikoo siirtää ne asuinpaikan vakiinnuttua valmistumisen jälkeen.

“Jyväskylään kirjautumalla ei tietääkseni saa mitään merkittäviä etuja, eikä pit stop -kaupungin kunnallispolitiikka juuri kiinnosta. Entinen kotikuntani on maksanut opiskelijoille stipendiä kirjojen säilyttämisestä, joten mikäpäs siinä ilmaista rahaa vetäessä”, kommentoi Ilkka Toikkanen samassa keskustelussa.

Opiskelijakaupunki Jyväskylää kehitetään siis vanhemman väen äänillä. Poliittiset puolueet sanovat opiskelijoilla olevan kuitenkin välillistä vaikutusta päätöksentekoon, vaikka äänipotti ei valtavan suuri olisikaan.

Tämän syksyn opiskelijailmoittautuminen on vielä kesken, mutta syksyllä 2011 Jyväskylän yliopistoon ilmoittautui läsnäolevaksi 11 100 opiskelijaa, joista vain 4100 on ilmoittanut kotipaikkakunnakseen Jyväskylän.

 

Kuntavaaleissa äänioikeus määräytyy sen mukaan, mikä kunta on merkitty väestötietojärjestelmään kotikunnaksi perjantaina 7.9.2012.

Kotikuntaa voi vaihtaa internetissä http://www.muuttoilmoitus.fi.
Palveluun tunnistaudutaan verkkopankkitunnuksilla.

 

Kommentti: Missä on opiskelijoiden ääni?

  1. Tuija Mäkinen

    Hei,
    valtionosuusasioihin perehtymättömille pikavalaisua asiaan: yhtälö ei ole ihan noin simppeli. Jyväskylässä kirjoilla olevat opiskelijat eivät automaattisesti tuo lisää valtionosuuksia kaupungin kassaan vaan jopa päinvastoin.

    Koulutuksen järjestäjä saa valtionosuutta per opiskelija (esim. koulutuskuntayhtymä tai ammattikorkeakoulu) jolla se järjestää opetuksen. Sanasta huolimatta tuo rahasumma per opiskelija ei tule 100% valtiolta vaan siitä on osa opiskelijan kotikunnan maksamaa kuntaosuutta. Esimerkiksi Jyväskylässä tuo valtionosuuden yksikköhinnan kuntaosuus on suurempi kuin varsinainen valtion raha (pienissä kunnissa asia on päinvastoin). Valtio vähentää tuon koulutuksen järjestäjälle maksetun kuntaosuuden kunnalle itselleen suoraan maksettavasta muusta laskennallisesta valtionosuudesta.

    Jyväskylän kaupungissa kirjoilla olevien opiskelijoiden kohdalla tuo jakosuhde on 58% kuntaosuutta – ts. aina kun valtionosuutta korotetaan niin se tulee kaupungille kalliimmaksi per opiskelija. Tosin niitä valtinosuuksia ollaan hallitusohjelman mukaan pienentämässä.

    Lisäksi laskennallinen yksikkökustannus eli valtionosuuden suuruus per opiskelija vaihtelee koulutusalasta riippuen. Pienin yksikköhinta on yleissivistävässä lukio-opetuksessa ja joillakin aloilla se on huomattavasti keskimääräistä suurempi (esim. metsäkoneala).

    http://www.minedu.fi/OPM/Linjaukset_ja_rahoitus/valtionosuudet/?lang=fi

    Joka tapauksessa opiskelijat ovat rikkaus Jyväskylälle ja tervetulleita jyväskyläläisiksi. Minusta on kuitenkin ymmärrettävää, että paikallinen kuntapolitiikka alkaa kiinnostaa vasta sitten kun on kotiutunut paikkakunnalle. Opintojen alkuvaiheessa oleellista on yliopistoon, ylioppilaskuntaan ja opintoihin perehtyminen.

    terveisin Tuija Mäkinen,
    kaupunginvaltuutettu, vihr

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.