Opiskelijoiden ääni ei juuri Jyväskylän kuntavaaleissa kuulu. Tilastotietoa yliopisto-opiskelijoiden äänestysaktiivisuudesta ei ole.
Jos olettaisi, että yliopisto-opiskelijoiden äänestysprosentti olisi samaa tasoa kuin väestön keskimäärin, olisi Jyväskylässä vain noin 2 500 yliopisto-opiskelijan ääntä jaossa.
Opiskelijat ovat erinäisten rakenteiden vuoksi muutenkin melko syrjässä paikallisesta päätöksenteosta. Kaupungin kehittämisestä lausuntoja antavat taloyhtiöiden hallitukset ja kaupunginosayhdistykset. Niissä ei juuri opiskelijoita istu.
Ainoaksi järkeväksi äänitorveksi jää siis ylioppilaskunta. Sekään ei kovin voimakkaana painostusryhmänä paikallispolitiikassa toimi.
Niistä harvoista ylioppilaskunnasta kiinnostuneista moni on sitä mieltä, että JYYn ei pitäisi puuttua muuhun kuin opiskelijoita välittömästä koskettaviin asioihin – käytännössä lähinnä yliopiston sisäisiin asioihin sekä korkeakoulupolitiikkaan ja opiskelijoiden sosiaalisiin etuuksiin. Toisekseen kovin demokraattisesti ei kuntapolitiikassa toimisi JYYkään, kun edustajistovaaleissa äänensä antaa parhammillaankin vain joka neljäs opiskelija.
Kaupungilla luulisi olevan mielenkiintoa saada läsnäolevat opiskelijat kirjoille Jyväskylään. Muualla kirjoilla olevat opiskelijat toisivat kaupungille jopa 7 miljoonaa euroa valtionosuuksina ja siihen vielä verotulot päälle.
Tällaista kuntatalouden elvytystä kannattaisi ainakin Jyväskylän vihreiden ajaa, jos mitään voi päätellä siitä, että Kortepohjan äänestysalueella vihreät on suurin puolue ja Hippoksella sekä Kuokkalassakin vahvoilla. Samoissa paikoissa Keskusta ja SDP menestyvät keskimääräistä heikommin.
Päivitys 7.9.2012 klo 11.41: Stop the press! Kaupungin talousjohtaja Ari Hirvensalo huomauttaa, että Jyväskylään kirjoille muuttavien opiskelijoiden nettovaikutus valtionosuusjärjestelmässä on kaupungille negatiivinen. Yksi lisäopiskelija vähentää Hirvensalon ensi vuoden alustaviin lukuihin perustuvan laskelman mukaan valtionosuuksia noin 1550 euroa vuodessa.
Kommentointimahdollisuus on poistettu käytöstä, mutta alta näet aiemmat kommentit.
Risto Rönnberg
Jutussa on valtionsuudet laskettu hieman suoraviivaisesti ja siksi täysin väärin. Jokainen kaupunkilainen tuo valtionosuuslakelmaan sekä tuloja että menoja. Opiskelijoiden osalta Jyväskylän kaupunki menettää tuloja noin 1500 euroa per opiskleija vuodessa. Asian voi tarkistaa vaikka kaupungin talousarvion tekijöiltä. Siis aika vähämerkityksellistä, mutta valtionosuuksien saamisella ei siis kannata perustella palveluja. ;-)
7.9.2012
Jarno Liski
Näin annoin juuri Ari Hirvensalon minua valistaa. En toki mitenkään lonkalta tuota lehteen painanut, vaan kaupungin laskentapäällikön kanssa keskustelin tuosta valtionosuus-kuviosta, ja hän piti 1000 euroa per opiskelija riittävän tarkkana arviona tällaiseen suuntaa-antavaan laskelmaan. Ja siis läsnäolevia opiskelijoita meillä on se reilut 11000, joten sieltä tämä 7 miljoonan valtionosuuseuron potentiaali.
Hirvensalo lupasi lähettää minulle laskelmat. Käyn ne vielä läpi ja oikaisen sitten, kun olen saanut oikeat luvut.
Mutta asia on kaukana vähämerkityksellisestä. Jos meidän "kirjoillaoloasteemme" nousisi valtakunnalliselle keskitasolle noin 50-60 prosenttiin, ja esittämäsi -1500 euroa pitää paikkansa, tarkoittaisi se 2000-3000 opiskelijaa lisää, ja sitä myötä 3-4,5 miljoonaa euroa vajetta lisää (jos oletetaan että opiskelijat eivät tuo verotuloja).
Siinä saisi aika paljon hoitotarvikejakellua rajata ja opiskelija-alennuksia karsia, että saataisiin tuollainen vaje katettua. Mutta kuten sanottua,
7.9.2012