Ei hakutuloksia.

Vuosijuhlilla kunnioitettiin perinteitä ja sukupuolirooleja

Ravintola Priimuksen ruoka ja henkilökunta saivat juhlijoilta runsaasti kiitosta. Kuva: Sami Norrbacka

Osa opiskelijoista kaipaisi pöytäjuhlan sijaan kaiken kansan festareita. Pönötysperinteet saavat kritiikkiä puheista ja lauluista, joissa juhlitaan sukupuolinormeja ja pilkataan venäläisiä.

JYYn vuosijuhlat järjestettiin perinteiseen tapaan 24. maaliskuuta. Illallisjuhlaa puheineen vietettiin reilun sadan hengen voimin ravintola Priimuksella ja pääsymaksuttomilla jatkoilla pyörähdeltiin Virta Vie -tanssiorkesterin sekä elektroduo Ukkosmaineen tahtiin Ilokivellä. Pelkällä opintotuella elävällä riviopiskelijalla ei ollut varaa 65 euron illalliskorttiin, joten kyselimme juhlavierailta, millainen meno illallisella oli.

Ensimmäistä kertaa vuosijuhlissa olleen edustajiston puheenjohtajan Eetu Heiskan mielestä juhlat onnistuivat mainiosti. “Tunnelma oli rento, mutta kuitenkin asiaankuuluvan juhlava”, hän kommentoi. Niin Heiskan kuin JYYn hallituksen puheenjohtajana vuonna 2003 toimineen Teemu Jaatisenkin mielestä juhlaperinteitä tulee vaalia. “Hienoa, että on taas palattu akateemiseen vuosijuhlaan kuuluviin perinteisiin sekä arvokkuuteen ja jätetty buffet ja vapaa pukukoodi”, iloitsee Jaatinen.

JYYn entinen pääsihteeri Simo Pöyhönen oli mukana juhlissa parin vuoden tauon jälkeen. “Juhlat olivat helposti lähestyttävät, mutta kuitenkin sellaiset kuten akateemiset vuosijuhlat yleensä ovat. 1990-luvulla ne olivat, vaatimaton on väärä sana, mutta eivät niin perinteiden mukaiset. Vuosijuhlat ovat hyvä paikka mm. yhteistyökumppaneille näyttäytymiseen”, pohtii Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n toiminnanjohtajana nykyään työskentelevä Pöyhönen.

Keijukainen, merenneito, prinsessa

Kaikki vieraat eivät nauttineet akateemisista perinteistä. “Juhla oli huomattavasti pönötyshenkisempi kuin aiempina vuosina”, kommentoi kulttuurivaikuttaja Kyösti Ylikulju.
“Puheisiin miehelle ja naiselle joutui jopa suuttumaan. Nuorten ihmisten puheet eivät saisi olla sellaisia. Ne saattoivat loukata – ja loukkasivatkin – ihmisiä, jotka eivät kuulu tiettyyn normiin.”

Puheessa naiselle Eetu Heiska ylisti toista sukupuolta:
“Suomalainen nainen uhrautuu perheensä, uransa ja ystäväpiirinsä eteen. Illalla hän voi käydä miehensä kainaloon, tukeutua häneen ja tämän pienen inhimillisen hetken jälkeen hän jaksaa jälleen olla yhtä yliluonnollinen kuin aiemminkin. Sillä nainen on mystinen olento. Oikeastaan satuhahmo. Keijukainen, merenneito tai prinsessa.”

Myös puheviestintää opiskeleva Kyösti Hagert kritisoi perinteisiä sukupuolirooleja korostaneita puheita. “Puheet naiselle ja miehelle olivat urpoimmat, mitä olen kuullut pitkään aikaan. Minusta on todella myötähäpeällistä, että mielestäni fiksut ja hyvät tyypit sortuvat juhlapuheissaan ylistämään naista miestä alentamalla.”

Vuosijuhlat kaikelle kansalle

Kaikki haastateltavat olivat erittäin tyytyväisiä juhlien järjestelyihin ja Ilokiven jatkojen tunnelmaan. Näkemyksiä juhlien kehittämiseksi kuitenkin löytyy.
“Joka viides vuosi on hyvä pitää suuremmat juhlat isommilla resursseilla, enemmän vieraita ja laajempi ohjelma”, visioi Simo Pöyhönen.

JYYn viime vuoden hallituksen puheenjohtajan Joonatan Virtasen mielestä konservatiivinen pöytäjuhla ei ole koko JYYn perinne. “Voitaisiin yhdistää vapaammat ja mahdollisuuksien mukaan ilmaiset kansanjuhlat sekä pöytäjuhlat niille, jotka niistä pitävät, kuitenkin ilman juomalaulujen matalaotsaisinta rasismia ja heteronormatiivisia puheita sekä istumajärjestystä”, Virtanen ehdottaa.

Kyösti Ylikuljukin uudistaisi juhlia rennompaan suuntaan.
“Voisi jopa harkita, että koko juttu yhdistettäisiin isoksi festariksi. Ilokivessä olisi kirjaimellisesti kahden kerroksen bileet: alakerrassa jaettaisiin hernerokkaa ja yläkerrassa olisi pöytiintarjoilu”, Ylikulju maalailee.

Vuosijuhlissa laulettiin tänäkin vuonna perinteinen juomalaulu Kolhoosinainen, joka tunnetaan myös nimellä Sörnai gusha. Teknillisen korkeakoulun dosentti Andrei Gurtov teki vuonna 2008 eduskunnan apulaisoikeusmiehelle kantelun laulusta venäläisiä syrjivänä. Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto totesi apulaisoikeusasiamiehen selvityspyyntöön vastatessaan laulun olevan epäasiallinen, eikä sitä olisi hänen mukaansa pitänyt ottaa promootiotilaisuuden laulukirjaan. (Lähde: Ylioppilaslehti 11/2008)

Matti Lahdenmäki ja Aino Sirén

  1. -theK-

    Poistettiinko tämän jutun yhteydessä olleet kommentit (ml. Liskin vastine)? Vai löytyvätkö ne jostain eri jutusta?

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.