Ei hakutuloksia.

Mitä tapahtuu yläkaupungille?

Liikennesuunnitelma muuttaisi Kauppakadun yläpään yhteisen liikenteen tilaksi. Viimeinen sana on päättäjillä,
joista kahdeksan vastasi Jylkkärin kyselyynyläkaupungin kehittämisestä. Kuusi kannattaa lisätilaa
terasseille, mutta eivät kadunvarsipaikkojen kustannuksella. Kävelykatumaisuus saa kannatusta.

Kuva: Tommi Puska
Kuva: Tommi Puska

Jyväskylän liikennesuunnitelmaan näyttää nyt jäävän malli, joka muuttaisi Kauppakadun Kilpisenka-dulta Vaasankadulle saakka yhteisen liikenteen tilaksi.
Tuleeko jalankulkijoista ja pyöräilijöistä yläkaupungin herroja?
Suunnitelman laadintaa ohjannut liikenneinsinööri Timo Vuoriainen kertoo, että yhteisessä liikennetilassa käyttäjien kesken vallitsee vuorovaikutus. Kanssakulkijat otetaan huomioon tasavertaisina.
”Esimerkkinä tällaisesta katutilasta Jyväskylään valmistuu tänä syksynä Asemakadun yläosa Yliopistonkadun ja Kauppalaispihan välillä.”
Ajatuksena on keskustan ympärille tuleva kaksisuuntainen kehä: Kale-vankatu, Yliopistonkatu, Vaasankatu ja Hannikaisenkatu. Autoilijat eivät käyttäisi ydinkeskustan katuja läpiajoon, vaan kiertäisivät keskustan kehän kautta. Kehän sisäpuolella nopeusrajoitukset laskettaisiin kolmeenkymmeneen kilometriin tunnisssa.
”Kadunvarsipaikkojen määrää voisi tarkastaa uusien pysäköintitalojen toteutumisen myötä. Niiden vähentyessä voisi katutilaa mahdollisesti vapautua esimerkiksi kahviloiden ja ravintoloiden terasseille. Asiaa katsottaisiin tietty tapauskohtaisesti”, Vuoriainen kertoo.
Kun Jyväskylän liikennesuunnitelma valmistuu vuoden lopulla, kaupungin päättäjät saavat sananvallan. Suunnitelma matkaa kaupunkirakennelautakunnan siunattavaksi tai tyrmättäväksi.

Jylkkäri lähetti kaupunkirakennelautakunnan jäsenille kyselyn, jossa tiedusteltiin, tarvitaanko Kauppaka-dun yläpäässä tienvarsipysäköintiä, mihin suuntaan Kauppakadun yläpäätä tulisi kehittää, pitäisikö Kauppakadun yläpäähän saada tilaa kahviloiden ja ravintoloiden terasseille ja hyväksyykö vastaaja poikkikatujen kaksisuuntaistamisen. Lisäksi vastaajien oli mahdollista kertoa omia ajatuksiaan yläkaupungin kehittämisestä.
Kaikille 13 jäsenelle lähetettyyn kyselyyn vastasi kahdeksan. Jukka Järviniemi (kok.), Rita Marttinen (kesk.), Reijo Savolin (kok.), Hannu Hokkanen (vas.) ja Raimo Kinnunen (sd) ovat sitä mieltä, että tienvarsiparkkipaikkoja tarvitaan nykyinen määrä. Salla Saarasen (sd) ja Tuija Elina Lindströmin (vihr.) mukaan niitä ei tarvita nykyistä määrää.
Kinnunen ja Järviniemi pitäisivät Kauppakadun yläpään nykyisellään, Rita Marttinen on oman pyöräkaistan kannalla. Minna Kilpala (vihr.) ja Saaranen kehittäisivät yläpäätä kävelykaduksi. Kävelykatumaisuutta kaipaavat myös Lindström ja Savolin. Savolin kehittäisi yläkaupunkia vaiheittain kävelykaduksi.
”Ensin Gummeruksenkatuun saakka ja kokemusten mukaan mahdollisesti yliopistolle saakka”, Savolin sanoo.
Hokkanen kannattaa yhteisen tilan katua.
Saarasen mukaan kaupungin keskustassa pyöräilyn reiteistä on tehtävä selkeämmät.
”Autoliikenteen suosiminen kevyen liikenteen kustannuksella on saatava loppumaan” , hän kirjoittaa.
Kaikkien paitsi Kinnusen ja Lindströmin mukaan Kauppakadun yläpäähän pitäisi saada lisätilaa kahviloiden ja ravintoloiden terasseille. Lindström kommentoi ei-vastauksensa lisäksi, että kahvilat kävelykadulla ovat ok, anniskelupaikat eivät niinkään.
”Poliisin ja asukkaiden mukaan anniskelupaikat aiheuttavat jo nykyisellään alapäässä ”ikävyyksiä”. Kävelykatualueen tulisi olla koko perheen aluetta, koko kaupungin yhteinen olohuone”, Lindström kirjoittaa
Kilpala vastaa kyllä, mutta kommentoi, että juottolat saavat pysyä sisätiloissa. Saarasen mukaan terassit ja katukahvilat loisivat elinvoimaa ja tervettä kilpailua.
Hokkanen ja Savolin muistuttavat, että opiskelijat ja alueen asukkaat tulee ottaa huomioon suunnittelutyössä

Vuoriainen kertoo, että Ruusu-puiston alueelle, keskustan eteläpäähän on suunnitteilla isompi kiertoliittymä, johon kaikki kadut saataisiin yhdistettyä.
”Se tarkoittaisi sitä, että Vapaudenkadusta tulisi kaksisuuntainen väylä uuteen kiertoliittymään saakka Vaasankadusta lähtien. Hannikaisenkatu liittyisi kiertoliittymään, ja sitä olisi mahdollista kehittää kaksi plus kaksi -kaistaisena väylänä Vaasankadun liittymään saakka. Keskussairaalaan tie liittyisi samaan kiertoliittymään. Tämä selkeyttäisi eteläpään liikenneverkkoa aika paljon.”
Vuoriainen sanoo, että mikäli Vapaudenkatu olisi kaksisuuntainen, se mahdollistaisi joukkoliikenteen reittien tarkastamisen. Hän pohtii joukkoliikennepainotteista Vapauden-katua.
”Seminaarinkadun osalta voisi harkita, että se rauhoitettaisiin läpikulkevalta liikenteeltä”, Vuoriainen sanoo.
Kaupunkirakennelautakunnan jäsenet Salla Saaranen, Tuija Elina Lindström ja Rita Marttinen eivät hyväksy poikkikatujen kaksisuuntaistamista. Raimo Kinnunen hyväksyy kaksisuuntaistamisen kaikilla poikkikaduilla. Kilpalan mukaan kaksisuuntaistamiselle ei nyt ole tarvetta, mutta tilanteen muuttuessa sitä on harkittavta. Jukka Järviniemi ja Hannu Hokkanen hyväksyvät kaksisuuntaistamisen Vaasankadun osalta. Reijo Savolinin mukaan Vaasankatu tai Cygnauksenkatu voisi olla kaksisuuntainen.


Elina Mäenpää

toimittaja@jyy.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *