Ei hakutuloksia.

Löytöpalkkio omasta pyörästä

Kuva: Tommi Puska
Kuva: Tommi Puska

Löytötavaratoimisto siivoaa taloyhtiöitä polkupyöristä. Jyväskylässä Yliopistonkadulla jopa yli neljännes poistetuista pyöristä oli käytössä olevia. Pyörien omistajilta peritään mielivaltaisia* löytöpalkkioita.

Hylätyt polkupyörät ovat ongelma monissa taloyhtiöissä. Ongelmia on ollut myös Yliopistonkatu 4:ssä, jossa taloyhtiön hallitus ottikin ilolla vastaan isännöitsijän vinkin ratkaisusta, joka ei ole ongelmaton sekään.
Keski-Suomen löytötavaratoimisto Oy on yksityinen yritys, joka taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Ulla Virran mukaan ”muutaman satasen”maksua vastaan lupasi siivota taloyhtiön telineet ja pyörävaraston hylätyistä polkupyöristä.
Löytötavaratoimisto toimitti ilmoitustauluille ja asuntoihin ilmoituslaput, jossa pyörät käskettiin merkitsemään kahden viikon kuluessa tai ne vietäisiin pois. Taloyhtiön hallituksen määräsi yhtiön mukaan määräajan.

Moni pyörän omistaja unohti merkitä pyöränsä. Löytötavaratoimiston hallituksen puheenjohtajan Antti Harjulan ja toimitusjohtaja Mikko Myllymäen mukaan he noutivat yhtiöstä ”viitisenkymmentä” polkupyörää. Niistä 10-20 haettiin takaisin, koska ne eivät olleet hylättyjä, vaan käytössä olevia.

Muun muassa Saara Kojunen ei muista nähneensä lappua. Hän huomasi pyöränsä hävinneen ja joutui maksamaan 25 euroa löytö-, säilytys- ja muita palkkioita saadakseen pyöränsä takaisin.
Hänen naapuriltaan Antti Poikolalta vietiin lukitusta varastosta kolme merkitsemätöntä pyörää. Poikolalta vaaditaan pyöristä yhteensä 100 euron palkkiota.

Isännöintiliiton lakimies Marina Furuhjelm pitää menettelyä lainvastaisena. Hänen mielestään kotipihasta tai taloyhtiön pyörävarastosta oikeudetta viedyt pyörät eivät voi olla löytötavaraa.
Furuhjelmin mukaan taloyhtiöt voivat poistattaa hylättyjä pyöriä, mutta silloin pitää varmistua siitä, että pyörät todella ovat hylättyjä.
”Kahden viikon ilmoitusaika on aivan liian lyhyt. Ihmisethän voivat olla matkoilla sen kaksi viikkoa”, hän sanoo.
Jakoipa taloyhtiö millaisia lappuja tahansa, pyörät ovat kuitenkin omistajiensa omaisuutta. Niinpä taloyhtiö voi joutua korvausvastuuseen hävitetyistä pyöristä, ja siksi olisi tärkeää todella varmistua siitä, että pyörät ovat hylättyjä. Furuhjelmin mukaan maalaisjärkeä käyttämällä asioista on yleensä selvitty.

Yksi Poikolan pyöristä oli päivittäisessä käytössä oleva yli 1 000 euron retkipyörä. Sellaisia Furuhjelmin mukaan taloyhtiöistä ei normaalisti viedä pois, vaan ne siirretään omaan varastoon ja odotetaan, tulisiko joku niitä kyselemään huomattuaan, että pyörä on hävinnyt.

Myös taloyhtiön hallituksen jäsen Panu Forsman on sitä mieltä, että hylättyjä pyöriä tunnistettaessa ei ole käytetty järkeä tai sitä on käytetty vääriin tarkoitusperiin.
”Jos ajattelee sitä retkipyörää, niin ei ole mitään järkeä, että joku lähtee sitä varastosta viemään pois sillä perusteella, että siinä ei ole lappua”, Forsman sanoo.
Poikolan mukaan maalaisjärjelle ei ole käyttöä, kun löytötavaratoimisto perii sitä korkeampia löytöpalkkioita, mitä arvokkaammasta pyörästä on kyse.

Forsman moittii sitä, että ilmoituslapuissa ei kerrottu, että merkitsemättä jääneiden pyörien noutamisesta perittäisiin maksu.
Isännöitsijäliiton lakimies Marina Furuhjelm sanoo, ettei maksuja voida vaatia pyörien omistajalta. Jos jonkun tulee korvata löytötavaratoimiston turha työ, voi se olla taloyhtiö. Tosin Furuhjelm on sitä mieltä, että korvauksen vaatiminen taloyhtiöltä olisi hankalaa, sillä löytötavaratoimiston olisi ammattilaisena pitänyt osata arvioida, miten tunnistetaan todella hylätyt pyörät.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Ulla Virta sanoo, että taloyhtiö ei tule korvaamaan vaadittuja löytöpalkkioita asukkaille, joiden pyörät on
viety.
”Joskus elämässä vaan pitää nuolla haavojaan. Ei aina voi olettaa, että joku toinen tekee sinun puolestasi ja joku toinen hoitaa sinun asiasi”, Virta toteaa.

Taloyhtiön hallituksen jäsen Panu Forsman kritisoi palkkioita ja sanoo, että löytötavaratoimiston bisnekseksi pitäisi riittää se, että se saa myydä oikeasti hylätyt pyörät eteenpäin. Löytöpalkkioiden perimistä hän ei pidä hyväksyttävänä.
”Jos mietitään, että joku pitää polkupyöriänsä vuorokauden jossain, niin ei siitä nyt jumalauta pidä satasta maksaa kenellekään”, Forsman puhkuu.


Poliisi toivoo tutkintapyyntöä

Löytötavaratoimiston tiskin takana seisova mies esittäytyy:
”Antti Harjula”
Hän on Keski-Suomen Löytötavaratoimiston kaupparekisteriin merkitty hallituksen puheenjohtaja.
”En ole.”
On hän.
”Eikun niinpäs olenkin ja Mikko on toimitusjohtaja”, Harjula toteaa.
Olemme tulleet hakemaan Antti Poikolan polkupyöriä takaisin. Isännöitsijäliiton lakimiehen Marina Furuhjelmin mukaan asia on selkeä. Polkupyörät eivät ole olleet kadoksissa, joten ne eivät ole myöskään löytötavaraa.
Hänen ohjeensa on mennä pyytämään pyöriä takaisin oikealle omistajalleen ja pyytää poliisit hakemaan pyöriä, mikäli niitä ei luovuteta.
Harjula soittaa löytötavaratoimiston toimitusjohtajalle.
”Täällä on nyt joku lehtimies paikalla ja joku räpsii kuvia”, hän kertoo.
Hän ojentaa puhelimen minulle.
Toimitusjohtaja Mikko Myllymäki vaatii 100 euroa löytö-, säilytys, ja muina palkkioina kolmesta pyörästä. Hinnoittelun perusteet eivät tahdo selvitä. Toisaalta Myllymäen mukaan pyörän käypä arvo vaikuttaa hintaan, jolla hän selittää sitä, että naapuri on saanut pyöränsä takaisin 25 eurolla. Toisaalta Poikolan yli tuhannen euron retkipyörästä ja tandemista vaaditaan samaa 33,33 euron korvausta kuin Terässiipi-mummopyörästäkin.

Poikola soittaa poliisin paikalle. Poliisipartio selvittelee asiaa, ja konstaapeli soittaa esimiehelleen. Esimies toivoo, että asiasta tehtäisiin tutkintapyyntö.
Poliisin mukaan Suomesta puuttuu ennakkotapauksia siitä, miten löytötavara tai hylätty ajoneuvo muuttuu löytötavaraksi tai hylätyksi.

Tutkija ja konsultti Antti Poikolaa voisi kuvailla pyöräilyaktivistiksi. Hän toivoo, että tässä jutussa muistutettaisiin siitä, että hylätyt pyörät ovat aivan todellinen ongelma niin Suomessa kuin maailmallakin.
”Eivät pyörät saa missään nimessä olla mitään pyhiä lehmiä, joihin ei saa koskea”, sanoo Poikola.
Hän tarjoutuu myös maksamaan saadakseen pyöränsä takaisin, mutta sataa euroa hän pitää kohtuuttomana etenkin, kun ei pyynnöistään huolimatta saa Myllymäeltä kunnollista erittelyä palkkion määräytymisperusteista.
Poliisit lähtevät, ja Poikola yrittää vielä sopia korvaukseksi 60 euroa. Se ei käy Myllymäelle, joka ilmoittaa säilyttävänsä pyöriä kolme kuukautta ja realisoivansa ne sen jälkeen.
Poikola aikoo pyytää taloyhtiön hallitusta hankkimaan pyöränsä takaisin. Mikäli se ei auta, on vuorossa tutkintapyyntö.


Jarno Liski

paatoimittaja@jyy.fi

* Hinnoittelu ei välttämättä ole mielivaltaista. Hinnoitteluperusteita käydään läpi tässä äänitetyssä keskustelussa.

Päivitys 22.11.2012: Poliisi piti löytötavaratoimiston ja taloyhtiön toimintaa lainvastaisena. Lue Jylkkärin juttu tai poliisin päätös.

  1. väärinpäin

    tuossa on tehty homma myös väärin päin. Järkevää on, että homman hoitaja (taloyhtiö tai se löytötavaratoimisto) merkitsee pyörät lapulla, jossa lukee ”taloyhtiö siivoaa hylättyjä pyöriä. Jos käytät pyörääsi, POISTA TÄMÄ LAPPU. Pyörät, joissa on lappu viedään varastoon xx.xx.2011, jonka jälkeen voit kysyä niitä paikasta y.”.

    Ei ole mitään järkeä, että 100 henkeä kukin virittelee jotain erillisiä lappuja ja ehkä päivittäin käyttää pyörää, jossa pitäisi sen lapun pysyä kyydissä. Ne laputtaa kerran hyvin nopeasti, kun printtaa ja laittaa kuminauhalla sen lapun kiinni. Sitten 3-4 viikon jälkeen vie ne pois, joissa on lappu. Samoin ei jää homma siitä kiinni, katsooko ilmoitustaulua, vaan sen näkee stongassa, sen kun nykäisee lapun roskiin (on se hyvä silti ilmoitustaulullakin mainita).

    miten tämä on niin vaikeaa…

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. pyöräilijä

    ”miten tämä on niin vaikeaa…”

    Ei se olekaan. Tässä on kyse varkaudesta, ei hyväntekeväisyydestä.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  3. varkaat kuriin

    ”Joskus elämässä vaan pitää nuolla haavojaan. Ei aina voi olettaa, että joku toinen tekee sinun puolestasi ja joku toinen hoitaa sinun asiasi”, Virta toteaa.

    No jo on älytöntä touhua. Älkää nyt pyöräilijät vaan missään tapauksessa maksako mitään kenellekään varastetuista pyöristänne! Taloyhtiö järjesti massaoperaation, joten taloyhtiön kuuluu olla vastuussa. Tarpeeksi paljon tutkintapyyntöjä poliisille, niin eiköhän mene viesti perille.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  4. Laintuntija

    Itse tekisin tuollaisessa tapauksessa rikosilmoituksen varkaudesta. Tilanne on verrattavissa siihen, että talonyhtiön pihaan jätetty vieraan pyörä käydään viemässä pois. Ei yksipuolinen ”merkkaa pyöräsi tai se varastetaan” -ilmoitus ole mikään sopimus jonka perusteella voisi tehdä toisen omaisuuteen kajoavia toimenpiteitä.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  5. Jukka Vuorinen

    Aika järkyttävää että löytötavaratoimisto harjoittaa polkupyörien varastamista ja varastetun tavaran myymistä.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  6. Joona Nuutinen

    Kyllähän tässä on kyse selkeästä varkaudesta. Kaksi viikkoa käyttämättä olleet pyörät eivät todellakaan ole mitään löytötavaraa.

    Ja kyllä noihin ”elämässä saatuihin haavoihin” pitäisi olla jokin itseaiheutettu syy. Taloyhtiöhän tuossa niitä haavoja asiakkailleen tilaa.

    Pyöräkellarien siivoamisen suosittelisin taloyhtiön hoitavan itse, ja lahjoittamaan pyörät hyväntekeväisyyteen tai myymään ne itse.

    Ensimmäisen kommentin mukainen menettely on myös kannatettava tapa selvittää hylätyt pyörät.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  7. Sivustakatsoja

    Itse asun kyseiselle alueella ja meikäläisen talossa tuo ilmoitus oli seinällä reilun viikon. Kolmena päivänä yritin huoltoyhtiöön soittaa ja kysellä että mitäköhän tämä pyörän ” merkitseminen ” oikein tarkoittaa =D Neljäntenä päivänä huoltoyhtiöstä vastatattiin ja kerrottiin että jonkun sortin merkkiä nimeä yms joita poliisilta mm saa hankittua pyörään kiinni.

    Laitoin pyörän telineseen kahdella lukolla kiinni, ei lähteny varastoon. Onneksi.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  8. inhokki

    Taas kerran yksi taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja, joka ei tajua, että ko. jobiin kuuluu vastuuta ja jos hölmöilee, voi oikeasti joutua itse maksumieheksi tai -naiseksi. Maksaako joku oikeasti vielä siitä, että saa päästää taloyhtiön kellariin ulkopuolisia ”siivoamaan”?

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  9. sdgasgasd

    ”Joskus elämässä vaan pitää nuolla haavojaan. Ei aina voi olettaa, että joku toinen tekee sinun puolestasi ja joku toinen hoitaa sinun asiasi”, Virta toteaa.

    Maksaisin sen satasen ja sitten seuraavan vastikkeen yhteydessä satasen vähemmän ja laittaisin viitteeksi, että summasta on poistettu taloyhtiön hallituksen haavojen nuolemismaksu.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  10. Embo

    Kuka muuten mahtoi olla porraskäytävälapussa esitetty ilmoittaja? Jos se oli löytötavaratoimisto, eihän kukaan ota sellaista lappua vakavasti. Mikään YRITYS ei saa vaatia asukkailta mitään, hallitus sen sijaan voi. Jos lappu ei ollut hallituksen nimissä, on tehty virhe heti kättelyssä. Onko kenelläkään kuvaa lapusta?

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  11. Anonyymi

    Ilmoitettu _porraskäytävälapussa_? Tuohan ei ole sellaista viestintää jonka voitaisiin olettaa menneen perille. Tavallisesti tärkeistä asioista ilmoitetaan ihan asuntoihin tiputeltavilla lappusilla yms. tiedotteilla.

    Ettei olisi taloyhtiön puheenjohtaja saamassa hieman provikkaa näiltä löytötavarayrittäjiltä. Yksityisessä pysäköinninvalvonnassahan tämmöistä käytäntöä oli.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  12. Jouni Hämäläinen

    Ja vaatii aikamoista pokkaa vaatia varastetun tavaran hallussapitäjältä maksua tavaran palauttamisesta. Tehkää nyt jokainen asianosainen ihmeessä rikosilmoitus. Löytötavaratoimiston käytös vaikuttaa maallikosta hyvinkin lainvastaiselta.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  13. Embo

    Yhtään en yllättyisi, vaikka löytötavaratoimisto olisi lähestynyt kaikkia alueen taloyhtiöitä tarjoten mahdollisuutta pyörävarastojen siivoamiseen – taloyhtiön hallituksen jäsenille provision maksaen, tottakai.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  14. Fillarivaras itsekin?

    Kommenttien taso alkaa muistuttaa huutokerhoa, joten kuiskataanpa tänne väliin vähän pieni romaani.

    Itse yli 20 vuotta elämästäni kerrostalossa asuneena ja kyseisiin tyhjennyksiin osallistuneena uskallan ajatuksineni ottaa osaa keskusteluun. Yleinen ongelma taloyhtiöiden yhteisissä säilytystiloissa on se, että niihin kerääntyy jos jonkinlaista omaisuutta, jotka yleisimmin ovat lasten hylättyjä leluja, lastenvaunuja ja erityisesti vanhoja polkupyöriä. Ja pyöräthän isokokoisina suuren osan tilasta vievät. Omassa taloyhtiössäni tällainen yhteisten tilojen siivoaminen oli joka keväinen talkoiden yhteyteen ympätty rutiini, jolla päästiin eroon nurkkiin kerääntyvistä ”rojuista”. Ilmoitusaika vaihteli parin viikon ja kuukauden välillä, yleensä pari viikkoa riitti. Tässä tapauksessa en osaa ottaa kantaa siihen oliko ilmoitusaika liian lyhyt, ymmärrettävää tietenkin on, jos vaikka sattuu olemaan puolen vuoden reppureissulla tai vaikkapa vaihto-oppilaana ulkomailla, ei tavoita viestiä, eikä mahdollinen alivuokralainenkaan hoksaa seivata kaveria, silloin tilanne on toivoton.

    Vai onko? Omassa taloyhtiössäni polkupyörät, olivat ne sitten käyttökelpoisia tai vääntyneitä runkoja ja irtonaisia pyöriä, kerättiin romulavalle, joka toimitettiin kierrätykseen. Ennen siirtolavan poisvientiä, saivat yhtiön asukkaat käydä pelastamassa ja tekemässä löytöjä lavalta, loput mitkä eivät kelvanneet menivät sitten romuttamolle kierrätettäväksi. Tässä tapauksessa asukkaille, jotka ovat pyöränsä ”menettäneet”, annetaan mahdollisuus saada omaisuutensa takaisin, oli kyse sitten välinpitämättömyydestä, huolimattomuudesta tai merkitsemisen mahdottomuudesta, ei tilanne ole lopullisen toivoton. Ymmärrän kyllä, että fillarin lunastaminen seuraavana päivänä ja siitä maksaminen sapettaa, mutta siinä vaiheessa saattaa olla syytä katsoa peiliin ja miettiä, olisiko tältä voitu välttyä.

    En väitä, että K-S Löytötavaratoimisto Oyn hinnoittelupolitiikka tässä tapauksessa edes lähestyisi kohtuutta tai olisi oikeudenmukainen, varsinkin kun lainsäädännöllisestikin taitaa olla epäselvää, että muuttuuko merkitsemätön fillari kahdessa viikossa löytötavaraksi. Maalaisjärkihän sanoo, että ei muutu, niinhän se on, mutta jos tällaisia siivousoperaatioita ei järjestettäisi, täyttyisivät varastot pikkuhiljaa hylätyistä pyöristä, niiden romuista ja kappaleista, sen olen itse nähnyt ja todennut.

    Reilusti yli puolet talonyhtiöni asukkaista olivat osakkeenomistajia, vuokralaiset omasta rapustani oli laskettavissa yhden käden sormilla – tarkoittaen, että vaihtuvuus asukkaiden välillä oli vähäistä, verraten esimerkiksi keskustan kerrostaloihin, joissa pois ja yhtiöön muuttavat opiskelijat tekevät melkoisen vaihtuvuuden asukkaisiin ja pyörävarastojen tilapaisiin mummokaminoihin. Tarve siivoamiselle on, toteutus tässä tapauksessa vain ontui, ja pahasti. Itse en lainsäädäntöä, enkä määräyksiä tunne taloyhtiöiden menettelyjen osalta tunne, millaista määräämisvaltaa taloyhtiö saa käyttää omistamiinsa tiloihin liittyen, vaaditaanko esim. tällaiseen tyhjennysoperaatioon hallituksen kokoontuminen tai asian ottaminen esille taloyhtiön yleisessä kokouksessa, vai riittääkö puheenjohtajalla paukut ratkaisun tekemiseen. Jos ”siivouksen” tilaaja on ylittänyt toimivaltuutensa ja toiminut vastoin lakia, on hän silloin ensisijaisesti vastuussa.

    Puheet salaliittoteorioista, Löytötavaratoimiston maksamista provikoista ja sopimuksista taloyhtiöiden kanssa on joutavaa. Vielä hurjemmalta kuulostaa kutsua Löytötavaratoimiston toimintaa varastamiseksi. Nämä mielipiteet eivät ratkaise esillä olevaa ongelmaa, varsinkaan, kun virkavaltakin on nostanut kätensä ilmaan asian edessä toivoen, että sattuneesta tehtäisiin ennakkotapaus. Poikolalla on suoraselkäinen suhtauminen asiaan, nyt en vain ymmärrä, miksei Löytötavaratoimisto voisi tulla asiassa vastaan ja ojentaa kättä sovinnon merkiksi.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  15. Antti Laine

    Varkaus tässä on kyseessä, ei siitä mihinkään pääse. Jos pyörä olisi palautettu omistajalleen siinä vaiheessa, kun vahinko huomattiin, olisi tapaus saattanut mennä erehdyksen piikkiin. Kun ”löytytavarafirmalle” on käyty ilmoittamassa, ettei kyseinen omaisuus ole hylättyä, mutta firma ei siltikään suostu palauttamaan omaisuutta, muuttuu teko ilmiselväksi varkaudeksi.

    Vaikka varaston tyhjentäminen olisi hoidettu asiallisesti, on omaisuuden poistaminen _aina_ taloyhtiön vastuulla, riippumatta siitä, kuinka paljon aiemmin etukäteen siivouksesta on ilmoitettu. Pidempi ilmoitusaika ei vaikuta mihinkään muuhun kuin siihen, että todennäköisyys käytössä olevien tavaroiden virheelliseen poistamiseen pienenee.

    Taloyhtiön hallitus vastaa taloyhtiön toimista, joten suosittelen ulottamaan rikosilmoituksen myös hallituksen puheenjohtajaan.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  16. Milli

    Kyllä tässä valitettavasti on taloyhtiön edustajilla ollut järjen köyhyyttä ja myös löytötavaratoimiston toiminnallakin. Miten voi olettaa, että 2 viikon varoitusaika riittää tällaiseen operaatioon? Miten olisi ollut vaikka 1-2 kuukautta, muutamaan kertaan ilmoittaminen ja lähempänä varoitus pyörien viennistä? Myös taloyhtiön porukka olisi voinut käydä virittelemässä joihinkin pyöriin lappuja näiden poisviemisestä, jos hallitukseen ei ilmoiteta, että sille omistaja löytyy. Tässä on nyt edetty aivan liian nopeasti! Ehkä sitten ymmärtää, että on viety sellaiset pyörät, joissa kumit tyhjänä ja rikki, mutta että uusiakin niin ei mitään järkeä ole ollut hommassa. Taloyhtiö kyllä on tässä päävastuussa, ei asukkaat. Taloyhtiön kuuluisi korvata moinen töppäys. Voisiko kenties joissakin taloyhtiön ohjeissa lukea yleisesti, että kellariin kuulumattomat tavarat korjataan pois xx kuukauden välein pois ennakkovaroituksin.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  17. Jaahas

    Bravoo Bravoo! Saadaan yliopiston hipit pois liikenteestä!

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  18. Maalaijärki

    Tekevälle satuu. Kun istut kammiosi suojissa värkkäämässä näitä jutuja ei varmaan satu. Minne hippi tunkee pyöränsä, kun edellisten hippien fillarirämät tukkii kaikki paikat. Sitte hippi itkee miksei kukaan (huom joku muu) tee mitään.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  19. =)

    Minullekin kävi samalla tavalla mutta tässä tilanteessa en saanut pyöriäni takaisin,koska ne olivat viety kierrätyskeskukseen ja myyty eteenpäin. Sinne meni yli 3000e arvosta pyöriä yksi niistä oli juuri edeltävän päivänä ostettu =(

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  20. Jaana Siekkinen

    Mullakin vietiin kyseisestä varastosta keräilykappale jossa oli rubiiniistutuksia rungossa. Arvo 95 000 euroa. Mutta kyseinen firma myi sen jo ennen 3kk määräaikaa kun olin ulkomailla. Taloyhtiön johtaja sanoo että nyt pitää vaan nuolla haavojaan se kuuluu elämään. Nyt säästän uutta pyörää varten toivottavasti sitä ei minulta viedä. Vielä kuitenkin uskon ihmisten hyvyyteen.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  21. Jarno Liski

    Lopputulosta ei vielä ole. Rikosilmoitus asiasta tehtiin, mutta sen tutkinta on kesken yhä edelleen.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  22. Toiminta jatkuu

    Löytötavaratoimisto jatkaa toimintaansa samaan tapaan, tänään lähtee polkupyörät meiltä. Onneksi huomasin merkitä omani ajoissa. En tullut katsoneeksi, oliko muut pyörät merkitty, mutta voisi kuvitella että aina joku unohtaa omansa merkitä tai on matkoilla. Postilaatikkoon tulleen lapun mukaan ”löytötavarat” viedään JVA:n toimeksiannolla. Ovatkohan siellä tietoisia käytetyistä toimintatavoista?

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  23. Jarno Liski

    Päätös tuli. Ei tutkita rikoksena, sillä puuttuu tahallisuus. Sen sijaan päätöksessä on tällainen epätyypillinen ”Suosituksia asianosaisille” -osio, joka on kiinnostava.

    Tämän päätöksen lähettämisen jälkeen katson asianosaisten tulleen tietoisiksi löytötavaralain sisällöstä ja erityisesti laitoslöytöjä koskevista säännöksistä.

    Suosittelen, etteivät Keski-Suomen Löytötavaratoimisto tai muut yksityiset löytötavaratoimistot jatkossa ota haltuunsa polkupyöriä asunto-osakeyhtiöiden varastotiloista tai piha-alueilta. Suosittelen, että Keski-Suomen Löytötavaratoimisto korvaa Antti Poikolalle sen rahamäärän, jonka Poikola on suorittanut löytötavaratoimistolle. Lisäksi suosittelen Asunto-osakeyhtiö Jyväskyläntie 4:ää harkitsemaan, onko yhtiön syytä korvata Poikolalle muita asiaan liittyviä kuluja.

    Korostan, että neuvo on annettu sovinnollisuuden hengessä: poliisi ei voi tällaiseen määrätä. Toisaalta asia voi antaa myöhemmin aihetta uuteen rikosoikeudelliseen arviointiin, mikäli löytötavaratoimisto pitää hallussaan varoja, joiden se tietää olevan peräisin lainvastaisista toimista. Suositus säilytys- yms. maksujen palauttamisesta maksajilleen koskee kaikkia niitä tahoja, jotka ovat joutuneet maksamaan löytötavaratoimistolle asuntoosakeyhtiöiden tiloista haltuunotettujen polkupyörien säilyttämisestä.

    Tarvittaessa kehotan asianosaisia ottamaan asiassa yhteyttä joko KeskiSuomen sovittelutoimistoon tai Keski-Suomen käräjäoikeuteen korvauskysymysten ratkaisemiseksi.

    Lisäksi kehotan Keski-Suomen Löytötavaratoimistoa sekä muita vastaavalla tavalla toimineita yksityisiä löytötavaratoimistoja ottamaan yhteyttä Keski-Suomen poliisilaitoksen poliisipäivystykseen ja sopimaan, kuinka muut vastaavalla tavalla löytötavaratoimistoiden haltuun joutuneet polkupyörät siirretään poliisin haltuun.

    Koska asunto-osakeyhtiöiden varastotiloista tai piha-alueilta löytötavaratoimistoille päätyneet polkupyörät eivät ole laitoslöytöjä (tai ylipäänsä löytötavaroita, vaan joko hylättyä omaisuutta tai aktiivisesti käytössä olevaa omaisuutta), näiden polkupyörien säilyttäminen, palauttaminen omistajilleen tai niiden alkuperäisten omistajien selvittäminen kuuluu poliisin tehtäviin.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  24. esa pekka

    Ainut oikea vaihtoehto on kieltää pyörien ja autojen pitäminen pihalla ja vaihtaa varastot asuintilaksi. Pitäkööt romunsa jossain muualla.

    Ei huoltofirmoilla ole vara pitää satoja pyöriä varastoissa. Ne maksavat! Jos on unohtunut laputtaa ja tulee kolmen kuukauden jälkeen pyöräänsä kyselemään jää ilman. Jos vie oikeuteen, tapan.

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.