Ei hakutuloksia.

It-alan tutkintoputki takaa tohtorit

Telia-Soneralla työskentelevä Tapio Väärämäki tutki, miten eri tietoliikenneverkot voisivat täydentää toisiaan. Esimerkiksi junien WLAN-verkko yhdistetään internetiin monia eri verkkoja pitkin. (Kuva: Johannes Kaarakainen)
Telia-Soneralla työskentelevä Tapio Väärämäki tutki, miten eri tietoliikenneverkot voisivat täydentää toisiaan. Esimerkiksi junien WLAN-verkko yhdistetään internetiin monia eri verkkoja pitkin. (Kuva: Johannes Kaarakainen)

Yliopisto toisti tohtoriennätyksensä. Maisterimäärä jäi tavoitteesta.

Tietoliikennettä pääaineenaan opiskelleen Tapio Väärämäen, 27, tie tohtoriksi alkoi ensimmäisenä yliopistovuonna. Hän päätyi mukaan yliopiston tutkimushankkeeseen, jota seurasi toinen, kolmas ja neljäskin – ja lopulta tutkijanpaikka.
”Tohtorius oli vain hieno visio jossain kaukaisuudessa. Tähtäsin pikemminkin lisensiaatin tutkintoon”, Väärämäki pohtii.
Julkaisujen kertyessä loppuponnistus kuitenkin lakkasi tuntumasta mahdottomalta. Silti Väärämäki kertoi aluksi väittelysuunnitelmistaan vain muutamalle tutulle ja työkaverille.
”Moni oli yllättynyt, kun tuli kutsu karonkkaan.”

Väärämäki on yksi kahdestakymmenestä viime vuonna informaatiotieteiden tiedekunnassa väitelleestä. Jyväskylän yliopisto uusi tänä vuonna viime vuoden 136 väittelijän tohtoriennätyksensä ja it-puoli rikkoi omansa: opiskelijamäärältään yliopiston kolmanneksi pienin tiedekunta tuotti vuonna 2010 peräti 13 tohtoria enemmän kuin edellisvuonna. Varsinainen tavoite rikottiin seitsemällä tohtorilla. Suhteessa jatko-opiskelijoiden määrään it-tiedekunta olikin viime vuonna yliopiston tehokkain.
Dekaani Pekka Neittaanmäki pitää menestyksen syynä systemaattista työtä tutkijakoulutuksen hyväksi.
”Olemme nostaneet volyymia miltei 50 prosentilla: kun aiemmin tohtoreita valmistui 11–13, nyt tavoitteemme on vuosittain 20–25”, Neittaanmäki mainostaa.
Tutkijakoulutettavien edistymistä seurataan liike-elämästä tutuin keinoin: esitarkastukset on budjetoitu kvartaaleittain.
”Esimerkiksi ensi vuonna on parisenkymmentä varmaa väittelijää”, Neittaanmäki esittelee taulukkoa, jossa on 46 pitkälle edistyneen nimeä.

Oman tiedekuntansa tutkijakoulutusta johtavan Neittaanmäen toinen tohtorisalaisuus on kolmannen opiskeluvuoden tienoilla tapahtuva pääkallonmetsästys. Neittaanmäen mukaan lehtorit ja professorit ”headhunttaavat” opiskelijoiden joukosta lahjakkaimmat, jotka ohjataan tekemään syventävät opintonsa normaalia laajempina.
Ensimmäinen kansainvälinen artikkeli tehdään yleensä jo gradun pohjalta. Siksi keskimääräinen it-tiedekunnan väittelijä on 32-vuotias.
”Kun opiskelija on väitösputkessa, valmistuu työkin nopeasti”, Neittaanmäki sanoo.
Massaluennoilla parveileviin humanisteihin verrattuna it-puolen etuna ovat lukuisat laboratorioharjoitukset ja hankkeet, joissa opiskelijat sulautuvat akateemiseen maailmaan helposti ja oppivat niin jatkotutkijoilta, lehtoreilta ja professoreilta kuin toisiltaankin.
Tuloksena on eräänlainen perheohjausmalli, jossa opiskelijan kaitseminen ei jää yhden ohjaajan harteille.
Väärämäen mukaan nimenomaan hyvä ja keskusteleva työyhteisö olikin yksi syy hänen edistymiseensä.
”Lisäksi tarvitaan kiinnostava aihe ja hyvää ohjausta”, hän pohtii.

Maisterimäärissä yliopistolle jäi viime vuonna kuitenkin kirittävää.
Opetusministeriön keskimääräinen tavoite vuosiksi 2010–2012 on Jyväskylän yliopiston osalta 1 455 maisteria vuodessa, mutta viime vuonna valmistuneita oli vain 1 226. Yliopistolta arvioidaan notkahduksen syyksi sitä, että moni kiri tutkintonsa pois toissa vuoden tutkintouudistuksen alta.
It-tiedekunnassa puolivalmiita maistereita on houkuteltu takaisin työelämästä jopa henkilökohtaisesti. Esimerkiksi puolitoista vuotta sitten Neittaanmäki soitti itse peräti 280 opiskelijalle, jotta nämä tekisivät uuden opintosuunnitelman.
Tarjolla oli muun muassa korvaavuuksia työelämästä hankituista taidoista.
”Yksi sanoi olevansa mustikkametsässä, toinen rauhanturvaajana ja kolmas lähdössä synnytyslaitokselle. Pari oli ihmetellyt opintoneuvojalle, että oikein professori soittaa kesken kesän”, Neittaanmäki muistelee.

It-opinnot vetävät vain pääaineilijoita

Informaatioteknologian tiedekunta vetää jälleen opiskelijoita. Kun alan viime vuosien synkät työllisyysuutiset vetivät hakijamäärät alas vielä viime keväänä, syksyllä haku onnistui. Tiedekuntaan ilmoittautui vuonna 2010 peräti 289 uutta opiskelijaa.
Dekaani Pekka Neittaanmäen mukaan myös valmistuneiden työllisyys on koko ajan kohenemassa ja alalla orastaakin jälleen työvoimapula.
Huolta dekaani kuitenkin kantaa siitä, että vain harva yliopisto-opiskelija on kiinnostunut it-puolen sivuainemahdollisuuksista, vaikka ne tarjoaisivat monipuolisia työelämävalmiuksia. Esimerkiksi kasvatustieteilijöistä 95 prosenttia ei ole suorittanut kurssiakaan it-tiedekunnassa, vaikka tietokoneet ovat tulleet koululuokkiin pysyvästi. Liikuntatieteilijöistä it-tiedekunnassa on tehnyt opintoja nelisen prosenttia, eivätkä tietokonepuolella ole juurikaan kunnostautuneet humanistit tai yhteiskuntatieteilijätkään.
”Meillä on ollut jo aiemmin yhteistyötä luonnontieteilijöiden ja kauppatieteilijöiden kanssa, mutta ensi syksynä tarkoitus on laajentaa yhteistyötä myös muihin tiedekuntiin. Toki monissa oppiaineissa on omia tietokonekursseja, mutta lisäoppi ei olisi pahitteeksi”, hän kertoo.
Suunnitteilla on erillisiä, erityisesti työelämävalmiuksia antavia opintokokonaisuuksia ja tietyn alan opiskelijoille räätälöityjä kursseja. Neittaanmäki toivoo opiskelijoiden osallistuvan kokonaisuuksien suunnitteluun.

Marja Honkonen
paatoimittaja(at)jyy.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.