Ei hakutuloksia.

Informaatioaddikti nauttii sarjakuvista

Lihavuustutkija Hannele Harjunen kokee olevansa kokonaisvaltainen nörtti, joka lapsena nautti tietokirjojen lukemisesta. Vapaalla hän tarttuu sarjakuviin.

Hannele Harjunen, Jyväskylän yliopiston naistutkimuksen tutkijatohtori, alkoi haaveilla tieteentekemisestä jo lapsena. Hän kuvailee jo silloin olleensa ”utelias informaatioaddikti”, joka lukee koko ajan ja kaikenlaista tekstiä.
”Silloin kuvitteli, että tutkija käyskentelee jossain Oxfordin kaltaisten yliopistojen sisäpihoilla. Kyllä tämä todellinen tutkijan ja opettajan arki on aika kaukana siitä seesteisyydestä. Mutta kyllä minun unelmani on vieläkin olla tutkija, joka saisi vapaasti tutkia oikeasti jotain kiinnostavaa.”

Sarjakuvat tulivat Harjusen elämään hänen ollessaan vaihdossa 1990-luvun alussa Edinburghissa, Skotlannissa. Eksyttyään sarjakuvakauppaan hän alkoi kuluttaa yhä enemmän ja enemmän aikaa sarjakuvien lukemiseen ja niiden maailmaan tutustumiseen.
”21-vuotiaalle tytölle oli onnenpotku löytää se sarjakuvakauppa. Siellä oli paljon miehiä, joilla oli samat kiinnostuksenkohteet kuin itsellänikin – eikä skenessä silloin ollut paljon muita tyttöjä.”
Perinteisesti sarjakuvamaailma on ollut yksi maskuliinisuuden saareke. Vielä 1980- ja 1990-lukujen taitteessa sarjakuvakulttuurista puuttui kriittisiä näkökulmia ja monesti henkilöhahmot olivat yksipuolisia sukupuolensa toteuttajia.
”Paskin on ehdottomasti ollut sellainen puolipornografinen Omaha-kissatanssija. Se on todella huono sarjakuva-albumi, ei sitä vaan yksinkertaisesti jaksa lukea kliseitä naisten elämästä. Kyllä miehet osaavat halutessaan kuvata naisia mielenkiintoisina”, Harjunen tykittää.
”Nykyään tytöt osaavat arvostaa kiinnostuksenkohteitaan ja kulttuuriaan. Enää ei kaikkea arvostusta tarvitse hakea miesten ja poikien maailmasta, vaan tytöt pärjää itsenäisemmin itsenään.”
Naistutkimuksen tohtoritutkijan suosikkisarjakuvia ovat Love & Rockets – sekä Sandman-sarjakuvasarjat.
”Kyllä minua kiehtoi Love & Rocketsissa ne hurjat tytöt, jotka viis veisasivat normeista ja sovinnaisuudesta. Itse halusi olla samanlainen, vaikka olikin oikeasti rauhallinen.”
Lapsesta asti myös muumit ovat olleet Harjusella ahkerassa lukemisessa. Vanhemmalla iällä hän on huomannut, että muumeissa on paljon muutakin kuin vain sitä pelkkää muumilaakso-arkea. Muumit Torrelorcassa -albumissa muumit yrittävät hankkia marihuanaa ja päätyvät kokeilemaan mystisiä LBJ-pillereitä.

Yliopistomaailma ei Ruotsissa ole Hannele Harjusen mukaan yhtä yritysmaailmajargonin ja -käytänteiden läpitunkema kuin Suomi. Hän työskenteli Uumajassa usean vuoden ajan tutkijana kansainvälisessä tutkimusprojektissa.
”Siellä oli enemmän rahaa kaikkeen. Siksi siellä pystyi itse vaikuttamaan enemmän työskentely-ympäristöön. Työntekijöistä pidettiin hyvää huolta eikä niskaan hengitelty”, Harjunen kiittelee.
”Siellä tuli kaikesta sellainen olo, että nämä täällä aidosti arvostavat minua ja työpanostani. Suomessa tuntuu, että pitäisi olla koko ajan kiittelemässä, että saan edes tehdä töitä.”

Kyösti Hagert

Ajattelija vapaalla -sarjassa tutustutaan Jyväskylän yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden harrastuksiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *