Ei hakutuloksia.

Teksti  Ilkka Penttinen

Saa nauraa!

Hugleikur Dagsson kirjoittaa myös näytelmiä sarjakuvien piirtämisen lisäksi.

Hugleikur Dagsson elää vitseillä, joiden ei pitäisi olla hauskoja.

Keskellä Atlantia, synkkää talvea ja kylmiä merituulia on kasvanut kansa, joka on syönyt mädätettyä haita ja mennyt naimisiin serkusten kesken satoja vuosia. Täältä tulee islantilainen Hugleikur Dagsson, joka tunnetaan parhaiten epäsovinnaisista sarjakuvistaan. Hänen piirroksissaan tikku-ukot käsittelevät teemoja kuten perhesurmat, eläimiinsekaantuminen, abortti ja politiikka. Ne ovat täynnä eritteitä, sukuelimiä ja kuolemaa.

Ei liene sattumaa, että hänen teoksensa myyvät Suomessa erittäin hyvin.

Dagssonin ensimmäinen suomeksi käännetty sarjakuva-albumi Saako tälle edes nauraa? ilmestyi vuonna 2007. Suomalaisia nauratti. Siitä eteenpäin Dagssonia on julkaistu suomeksi käännettynä vuosittain. Menestyksestä huolimatta sarjakuvat eivät ole varsinainen kultakaivos. Maaliskuun 2011 blogimerkintä kiteyttää taiteilijan arjen: Olen PA. Ostakaa taidettani että voin juoda.

”Olin hieman positiivisesti yllättänyt, kun sarjakuvani menestyivät Suomessa. Erityisesti, kun kävi ilmi, että Suomessa julkaistaisiin kaikki mitä vain tekisin ja että ne myyvät. Olen ollut aina kiitollinen suomalaisille.”

Dagsson on voinut luottaa Suomeen ja kotimaahansa, mutta kirjat eivät ole menestyneet muissa Pohjoismaissa yhtä hyvin. Norjassa häneltä on julkaistu kaksi, Tanskassa yksi ja Ruotsissa pari albumia. Suomessa miehen teoksia on julkaistu kymmenen.

”Islanti ja Suomi ovat Pohjoismaista pohjoisimpia. Suomalaiset ovat jopa hieman synkempiä huumoriltaan kuin islantilaiset.”

Kamalien perinneherkkujen lisäksi Dagsson ottaa yhdistäväksi tekijäksi molempien maiden synkän talven ja eristyneisyyden historian. Suomen menneisyys on tosin Islantia verisempi ja arpisempi. Yhdeksi syyksi epäsovinnaisen huumorin menestykselle Suomessa hän nimeää kansallisen luonteen ja identiteetin.

”Islantilaiset ovat ylpeitä itsestään. Siksi ennen pankkikriisiä saatoimme lentää liian lähellä aurinkoa. Meidän pitäisi pystyä nauramaan itsellemme enemmän.”

Sarjakuvien rinnalla Dagsson on työstänyt kolme käsikirjoitusta näytelmiksi, joista keskimmäinen on musikaali alaikäisen raskaudesta. Myös miehen tuorein aluevaltaus noudattelee sarjakuvista tuttua kaavaa. Stand up -komiikassa hänen huumorinsa kyseenalainen ja härski luonne tulee selvästi esille. Suomessa Dagssonin tyyli tunnetaan, mutta siitä huolimatta hänen kiertueellaan näkee hämmentyneitä ilmeitä. Vitsit iskevät suoraan vyön alle, kuten sarjakuvissa.

”Kuvitelkaa vanhempanne harrastamassa seksiä. Nyt.”

Stand up on tosin islantilaiselle vain sivujuonne kirjailijan työn ohessa. Hän näkee niiden tukevan toisiaan.

”Käytän samankaltaisia vitsejä sekä stand upissa että muissa töissäni. Huomaan joidenkin piirrosten sopivan stand upiin paremmin, jolloin käytän niitä siinä.”

Koomikoksi Dagsson on rauhallinen ja hänestä paistaa kirjailijamainen olemus. Tunti maaliskuisen Jyväskylän stand up -keikan jälkeen ensimmäinen tuttavani ottama fanikuva ilmestyy sosiaaliseen mediaan. Itse artisti näyttää kuvassa yllättyneeltä.

Suomessa nimikirjoituksia pyydetään jatkuvasti, kun Islannissa niin käy harvakseltaan. Siellä tosin joka kymmenes henkilö on kirjailija, mikä selittänee miehen vaatimattoman asenteen.

”On hieman omituista kertoa työni olevan kakkavitsien piirtämistä. Se ei kuulosta järin seksikkäältä.”

Huumori on kuulunut Dagssonin elämään aina. Hän piirteli lapsena serkkujensa kanssa samankaltaisia hahmoja, joita nyt on vienyt suuremmille markkinoille.

”Tiesimme sen olevan erityisen hauskaa, koska lasten ei pitäisi piirtää tällaisia asioita. Piirroksissa tikku-ukot tekivät kamalia asioita toisilleen.”

Sisältö oli tuttuun tapaan kakkavitsejä ja väkivaltaa. Mies ei siis ole tullut kovin kauas juuriltaan.

Ideat piirroksiin pomppaavat arkipäivän tilanteista. Kiireessä Dagsson pallottelee ajatuksilla ja nostaa ympäristöstään mitä tahansa, minkä hän pystyy kääntämään kieroutuneeksi.

”Tuijotan vaikka kahvikuppia niin pitkään kuin tarvitsee.”

Parhaimmillaan huumori kykenee kyseenalaistamaan normaalin ja hyväksyttävän rajat. Joskus mies on tarkoituksella poliittinen.

”Työtäni voidaan pitää poliittisena, mutta pääasiassa yritän vain olla hauska. Tosin toisinaan käytän tarkoituksella poliittisia vitsejä, esimerkiksi tehdessäni olympialaisiin ja seksuaalivähemmistöihin liittyvän piirroksen. Kommentoin toisinaan maailman uutisia, esimerkiksi uuden paavin tapauksessa tai esimerkiksi Ukrainan kaltaisten poliittisten jännitteiden kanssa. En kommentoi varsinaisesti yksittäisiä tapauksia, vaan pyrin löytämään niistä ihmiselle tyypillisen käyttäytymismallin. Yleensä yritän vain kalastella tykkäyksiä Facebookissa.”

Palaute on lähes aina pelkästään positiivista, mikä hämmästyttää myös miestä itseään. Tosin yhden kriitikon pitkä vuodatus hänen kirjojensa huonosta mausta sytytti Dagssonin. Hän kertoo palopuheen olleen paatoksellisuudessaan niin hyvä, että laittaa sen ilolla yhden tulevan kirjansa takakanteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.