Ei hakutuloksia.

Yhä suurempi velkataakka jää valtion kontolle

Akateemisten heikko työtilanne näkyy opintolainojen takaisinmaksussa.

Yhä useampi opintolaina päätyy valtion maksettavaksi. Kela lunasti viime vuonna pankeilta opintolainoja liki 27 miljoonan euron edestä, kun vielä vuosikymmenen puolivälin tienoilla takausvastuumenot jäivät vuosittain alle 20 miljoonan euron.
Kelan etuuspäällikkö Ilpo Lahtisen mukaan takausmenojen kasvu on pantu merkille niin Kelassa kuin opetusministeriössä.
”2000-luvun alkupuolella näytti siltä, että takaussaatavien määrä kääntyy laskuun, mutta nyt parina vuonna on ollut pientä kasvua”, Lahtinen sanoo.
Osittain kasvu selittyy hänen mukaansa vuonna 2005 tehdyllä lainamäärän korotuksella.
”Eniten asiaan vaikuttaa silti työllisyystilanne eli tämä pieni talouden taantuma.”

Kela lunastaa opintolainan pankilta, jos lainanottaja laiminlyö sovitut lyhennykset. Uutta opintolainaa ei sen jälkeen voi saada, ja Kela laittaa lainalle vielä lisäkoron. Tarvittaessa perinnässä turvaudutaan ulosottoon.
Vuonna 2008 lainoja lunastettiin noin 23 miljoonaa ja vuonna 2007 noin 25 miljoonaa euroa. Kelan Jyväskylässä toimivasta opintotukikeskuksesta arvioidaan, että tänä vuonna summa nousee niin ikään yli 20 miljoonan. Heinäkuun loppuun mennessä pankeille oli maksettu rästilainoja 13,85 miljoonaa euroa.
”Pitää ottaa huomioon, etteivät maksuvaatimukset tule tasaisesti, joten lopullista summaa on hankala arvioida”, kertoo Eija Martikainen takausvastuuyksiköstä.

Opintolainan maksamatta jättämisen syitä tutkittiin 1990-luvun laman jälkimainingeissa, kun takausvastuusaatavat kasvoivat voimakkaasti. Etuuspäällikkö Lahtisen mukaan moni hylkää opintolainan lyhennykset muiden kulujen jalkoihin.
”Tiedetään, että jos asuntolainan tai kulutusluoton jättää maksamatta, se vaikuttaa paljon nopeammin siihen, voiko saada uuden lainan”, Lahtinen selvittää.
Opintolainan kohdalla merkintä luottotiedoissa uhkaa vasta, kun lainan jättää maksamatta myös Kelalle.
Toisaalta kyse voi olla myös eräänlaisesta protestista.
”Nähdään, että se on väärin, että yksi kansanryhmä joutuu rahoittamaan elämisensä lainalla”, Lahtinen pohtii.
Tutkimusten mukaan miehillä on naisia enemmän ongelmia lainojensa takaisinmaksussa. Oman työttömyyden lisäksi lyhennysten laiminlyönnin syynä ovat usein epäsäännölliset tulot, puolison työttömyys tai suuret takaisinmaksuerät.
Pysyvää lovea maksamattomista lainoista ei valtion kukkaroon juuri jää. Kela kerää omansa takaisin melko hyvin tuloksin: viime vuonna pankille maksettuja velkoja perittiin opiskelijoilta 22,5 miljoonaa euroa.
Keskimäärin opintolainaa kertyy velalliselle noin 4 700 euroa. Vaikka 1990-luvun alkuun verrattuna lainan ottajien määrä on vähentynyt melkein neljänneksellä, Lahtisen mukaan viime vuosina ei ole tapahtunut kovin suuria muutoksia. Esimerkiksi viime vuonna opintolainaa oli suurinpiirtein yhtä monella kuin edellisvuonna.

Marja Honkonen
paatoimittaja(at)jyy.fi

Opintolainojen kustannusvertailu on luettavissa Jylkkärin paperilehdestä (10/2010).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *