Ei hakutuloksia.

Divide et impera

Luentosalien valtauksia, ulosmarsseja, tuhansia äänekkäitä opiskelijoita banderolleineen kadulla ja purevaa kritiikkiä opiskelijan asemaa heikentävästä korkeakoulupolitiikasta. Tällaista ei Suomessa näe, mutta Saksassa se on vaikuttamisen arkipäivää.
Siellä opiskelijan asema lukukausimaksujen, vanhempien tuloista riippuvan opintolainan, yliopistosta putoamisen uhan ja akateemisen ajattelun putkitutkintoihin typistävän Bologna-prosessin myötä on surkea. Tyytymättömyys on yhdistänyt opiskelijat kriittiseksi massaksi, joka on saavuttanut sen, että Bolognan toteutusta arvioidaan uudelleen.

Suomessakin opiskelijan asema on esillä juuri voimaan tulleen uuden yliopistolain, Sora-työryhmän ja kaavailtujen opintotuen uudistusten vuoksi. Uhkina voi pitää muun muassa vaikuttamismahdollisuuksien kapenemista, pakollista mediamaksua, elintason heikkenemistä sekä opintotuen työntekoa vaikeuttavia ja lainanoton lisäämiseen tähtääviä uudistuksia.
Ylioppilaskunnille nämä ovat haasteita, joiden eteen tehdään näennäisesti kaikki, mitä voidaan, kirjoitetaan diplomaattisia kannanottoja ja pulistaan kabineteissa. Parhaimmillaan näillä keinoin saavutetaan kompromisseja, jotka hyväksytään hampaita kiristellen. Parempaan ei pystytä niin kauan kuin Noora ja Niko Normiopiskelijat nielevät kiltisti kaikki huonotkin uudistukset. Poikkeukset vahvistavat säännön.

Suomalaisen korkeakoulupolitiikan Hajota ja hallitse -strategia osuu ylioppilasliikkeen kriittisimpiin ääniin ja vaimentaa sen argumentit – yhteisen edun takana seisovaa opiskelijamassaa ei ole.
Nooraa tai Nikoa ei kiinnosta, mitä opiskelua rajoittavia asioita opintotukiuudistus tuo, kunhan se odotettu, tasokorotuksetta vaikutukseltaan mitätön, opintorahan indeksiin sitominen saadaan. Miksi siis lähteä kadulle kapinoimaan? Asiathan ovat vielä hyvin, liian hyvin!
Toivon poliitikoilta nykyistä tylympää kyykytystä, jotta yhteinen tahto opiskelijan etujen puolustamiseen viimein löytyisi. Lukukausimaksut ja rikkaiden eliittiyliopistot tulkoot – viekööt opintotuetkin pois! Joukko opiskelijabyrokraatteja ei pidä eturintamaa pystyssä. Tätä lukevat Noorat ja Nikot – todistakaa, että olen väärässä ja vaatikaa JYYltä vaalivuoden alla mielenosoituksia tai lakkoja ja marssikaa kanssani kadulle!

Hannu Heikkilä

Kirjoittaja on JYYn hallituksen jäsen.

  1. Joonatan Virtanen

    Hyvä teksti, Hannu!

    Tältähän se vaikuttaa, että kamelin selän katkeamispistettä ei ole vielä Suomessa saavutettu. Oma osansa on tietty etabloituneen ylioppilasliikkeen itsetarkoituksellisen sopuilevalla osallistumiskulttuurilla. Vaan ettei asiassa parhaillaan olisi tapahtumassa jonkinasteinen murros?

    Täällä Saksassahan kynnys isoihin protesteihin ja suoraan vaikuttamiseen ylittyi monin paikoin juuri tuon lukukausimaksukysymyksen myötä. Se oli sen verran konkreettinen rajoite opiskelijoiden ”hiljaiselle enemmistölle” ja heidän perheilleen, jotka olivat käytännössä joutumassa maksumiehiksi. Protestien myötä elävöityi myös koko paikallinen osallistumiskulttuuri noin yleensä.

    Sama skenaario voidaan yllättävän helposti kuvitella Suomeenkin. Tarvitsee vain vaikka miettiä, millainen meteli tulisi jos ylioppilaskunta ilmoittaisi kuusinkertaistavansa jäsenmaksun. Se olisi samoissa luokissa kuin tyypillinen saksalainen lukukausimaksu. Ehkä viime päivinä uutisoiduista Misukan ja Tanskasen ryhmien esityksistä noussut myrsky merkitsee sitä, että alamme lähestyä katkeamispistettä. Tästä voi kai päätellä, että tavanomaisesta panettelusta huolimatta suomalainen korkeakouluopiskelija ei ole niinkään haihatteleva idealisti kuin piinkova realisti. 😉

    Ilmoita asiattomasta kommentista

  2. Hannu H.

    Misukka ja Tanskanen herättänevät SYLinkin pistämään opiskelijat kadulle ensi syksynä. 🙂

    Ilmoita asiattomasta kommentista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.