Ei hakutuloksia.

Laitosneuvostot saivat jatkoajan

Uusi hallintojohtosääntö vaatii opetushenkilökunnalta jatkossa yliopistopedagogiset opinnot.

Syyskuussa Jyväskylän yliopiston uuden hallituksen hyväksyttäväksi tuleva uudistettu hallintojohtosääntö on muokkautunut kesän aikana opiskelijoita ilahduttavaan suuntaan.
”Kyllä se aluksi näytti aika pahalta, mutta nyt ollaan ehdottomasti tyytyväisiä. Tämä on neuvotteluvoitto”, kiittelee ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen sihteeri Sami Tuori.
Viimeisimmässä luonnoksessa muun muassa laitosneuvostot ovat saamassa kahden vuoden jatkoajan, kun ne vielä viime keväänä oltiin kokonaan lakkauttamassa.
Tiedekuntaneuvostojen koot pysyvät niin ikään lähes nykyisen kaltaisina.
Myös opetuksen laatua aiotaan parantaa: syksystä 2012 lähtien kaikilta lehtoreilta, professoreilta, opettajilta sekä yliopistotutkijoilta tullaan vaatimaan yliopistopedagogiset opinnot. Edellytys koskee niitä, joiden työsuhde on vähintään viiden vuoden mittainen. Tarvittaessa rehtori voi myöntää erivapauden kelpoisuusehdoista.
”Se on hyvä, ettei käy niin, ettei haluttua ja hyväksi katsottua professoria voida palkata vain siksi, että pedagogiset opinnot puuttuvat”, Tuori toteaa.

Torjuntavoittona voi pitää myös sitä, että yliopiston hallituksen valitsevan yliopistokollegion voimasuhteet saatiin pelättyä tasapainoisemmiksi.
Professorien edustajia tulee kollegiossa olemaan nyt 12, henkilökuntaa kymmenen ja opiskelijoita niin ikään kymmenen. Ylioppilaskunnan toivoma tasakolmikanta jäi siis saamatta, mutta Tuori pitää suuntaa positiivisena.
”Tällaiseen lopputulokseen varauduttiinkin.”
Huolta aiheuttaa silti se, miten käy, kun laitosneuvostojen kahden vuoden kituaika päättyy. Tuorin mukaan uuden yliopistolain johtajuutta korostava henki paistaa läpi johtosäännön sanamuotojen.
”Monessa kohtaan todetaan, että pitää kuulla, mutta mitä se sitten tarkoittaa? Olisi hyvä, ettei tarvitsisi luottaa siihen, että joka ikisellä laitoksella on hyvä johtaja.”

Ylioppilaskunnan tavoitteena onkin nyt, että opiskelijoiden rooli korostuisi asioiden valmistelussa eli esimerkiksi työryhmissä, jotka valmistelevat opetusohjelmat laitosneuvoston hyväksyttäviksi.
Toisaalta Tuori uskoo, ettei uusi yliopistolaki tai hallintojohtosääntö mullista opiskelijoiden arkea.
”Vaikutukset näkyvät vasta pidemmällä tähtäimellä.”

Marja Honkonen
paatoimittaja(at)jyy.fi

Toim. huom. Artikkelia on korjattu keskiviikkona 9.9. – Toisin kuin Jylkkärissä 9/2009 kerrottiin, uusilta professoreilta, lehtoreilta ja yliopistotutkijoilta ei syksystä 2012 lähtien vaadita nimenomaan kahden vuoden yliopistopedagogisia opintoja. Uuden johtosäännön mukaan rehtori antaa tarkentavat ohjeet vaadittavien opintojen laajuudesta. Nykyisin yliopistopedagogiikan perusopinnot ovat 25 opintopisteen laajuiset.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *