Yksi Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampuksen vanhimmista rakennuksista on poissa yliopiston rakennuskannasta. 

Vuonna 1883 valmistuneen Fennicumin vuokrasopimus päättyy toukokuussa osana yliopiston yli kolmen miljoonan euron säästötoimia. Tästä syystä rakennukselle järjestettiin vappuviikon alkupuolella hautajaiset. 

Tilaisuuden alkaessa osallistujat saavat halutessaan käsiohjelman, joka on otsikoitu Fennicumin muistotilaisuus. Ohjelma koostuu samoista osioista kuin perinteisetkin hautajaiset: on hautajaissaattue kera arkunkantajan, lauluja ja puheita. 

Hautajaisjärjestelyistä vastasivat yliopistonlehtori Vesa Jarva ja lehtori Johanna Kalja-Voima. Kumpikin työskentelee yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella suomen kielen oppiaineessa. Lehtoreita haastatellessa ilmassa on haikeutta. 

Jarva on aikoinaan aloittanut opinnot Jyväskylän yliopistossa vuonna 1989. Hän kertoo, että ensimmäiset askeleensa yliopisto-opiskelijana hän on ottanut juuri Fennicumissa. Nykyisessä tehtävässään hän on työskennellyt vuodesta 2011. 

Kalja-Voima ehti työskennellä Fennicumissa vuosina 2017–2019 ennen työpisteen siirtymistä nykyisiin tiloihin yliopiston A-rakennukseen. 

”Tässä rakennuksessa me olemme esimerkiksi Vesan kanssa tavanneet töiden puitteissa ja sitä kautta ystävystyneet. Puhutaan siis eräänlaisesta kohtaamispaikasta”, Kalja-Voima kuvailee. 

Jarvan mukaan henkilökunnan jäsenet halusivat huomioida jotenkin museoviraston suojeleman rakennuksen poistumisen akatemian käytöstä. 

”Nämä hautajaiset näyttävät saaneen spektaakkelinomaisia piirteitä: tarkoituksenamme oli pitää tämä muistotilaisuus alun perin ihan pienimuotoisena.” 

Hautajaissaattue kiemurteli Seminaarinmäen poluilla.

FENNICUM ON muiden Jyväskylän yliopiston rakennusten tapaan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (Syk) omistuksessa. Käytännössä Jyväskylän yliopiston luopuminen Fennicumista tarkoittaa sitä, että se purkaa vuokrasopimuksensa Sykin kanssa. 

Sykin toimitusjohtaja Sanna Sianojan mukaan riski, jonka vuoksi yhtiö on alun perin perustettu, realisoituu nyt. 

”Erityistehtävämme on tarjota osakasyliopistoillemme toimitiloja ja kantaa riskit, jos ja kun tiloja jää vapaaksi.” 

Jyväskylän yliopisto on yksi kahdeksasta Sykin osakasyliopistoista Suomessa. 

Fennicum on yksi yhdeksästä rakennuksesta, joista Jyväskylän yliopisto päätti keväällä 2025 luopua osana talouden sopeutustoimia.

Sykin omistamista rakennuksista käytöstä poistuvat Fennicumin lisäksi Seminaarinmäellä G-rakennus, Ryhtilä, Puutarhurin talo ja X-rakennus, eli entinen kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu, sekä Mattilanniemen kampuksen rakennukset MaA ja MaD. 

Ylen 19. huhtikuuta julkaisemassa jutussa lista näyttäisi vajaassa vuodessa lyhentyneen MaD-rakennuksen verran. 

Oppilaitospappi Miika Mäkinen ja ”arkunkantaja” Reetta Ronkainen hiljentyivät Fennicumin haudalle.

SIANOJA EI ota vielä kantaa siihen, minkä tahojen kanssa on käyty keskusteluja Jyväskylän yliopistolta vapaaksi jäävien tilojen vuokraamisesta. 

Ylelle hän kuitenkin kertoi vapautuvien rakennusten jo herättäneen kiinnostusta potentiaalisissa vuokralaisissa ja että erityisesti kiinnostusta on ollut Seminaarinmäen pienempiä rakennuksia kohtaan. 

”Tahtotilana on tietenkin saada tilat käyttöön seuraavalle käyttäjälle niin pian kuin mahdollista. Uusista vuokralaisista tiedotetaan vasta mahdollisten vuokrasopimusten allekirjoitusten jälkeen.” 

Sianoja vahvistaa, että Jyväskylänkin yliopiston tapauksessa tilamuutoksista on keskusteltu yhteistyössä proaktiivisesti. Mitenkään yllätyksinä kiinteistöistä luopumiset eivät siis ole Sykille tulleet.

 

Fennicumin seinästä irrotetaan muisto.

KUN HAUTAJAISET ovat alkamassa, hyvästeltävän rakennuksen edessä on muutama kymmenen hautajaisvierasta. Yliopistonlehtori Jarva raaputtaa Fennicumin ulko-oven pielestä ”tuhkaa” kannettavaksi arkunkantajalle. Osallistujat muodostavat arkunkantajan perään kulkueen, joka siirtyy Seminaarinmäen päälle hautapaikalle. 

Fennicumin symbolisella hautapaikalla kuullaan ensiksi lauluesitys, jonka jälkeen yliopiston oppilaitospappi Miika Mäkinen pitää jäähyväispuheen Konstantin Kiseleffin suunnittelemalle tiilirakennukselle.  

Tunteet ovat pinnassa Seminaarinmäellä. Jotkut muistotilaisuuteen saapuneet ovat herkistyneet silminnähden. Tunnelma vastaa liki täysimääräisesti normaaleja hautajaisia, joissa ihmisvainaja lasketaan mullan alle. 

Mäkisen puheen jälkeen seuraa yhteislauluna Mun sydämeni tänne jää. Hautajaisvieraat eivät ujostele vaan laulavat Juha ”Junnu” Vainion sanoittaman klassikon mukana. 

Juhlavan seremonian Seminaarinmäellä päättää osallistujien kukkasaattue hautapaikalle lauluesityksen säestyksellä. Perinteisiä kakkukahveja ei hautajaisten jälkeen nähdä. 

Lehtori Johanna Kalja-Voima ja yliopistonlehtori Vesa Jarva.