Eero Nummela vaikuttaa tuntevan joka toisen vastaantulijan, ja juttua syntyy monesta aiheesta. Hän ja Juho Eskola ovat saapuneet Jyväskylän musiikkikampukselle sovittuun aikaan tammikuisena iltapäivänä. Kampuksilla törmäävien tuttavien esiintymisiin alkuvuonna tuskin kuitenkaan ehtii, sillä kaksikon pitää kiireisenä tuleva Komioiden esiintyminen Uuden Musiikin Kilpailussa.

Musiikki on ollut molempien harrastus jo kauan ennen kuin Komiat lähtivät kiertämään Suomea. Nummela oli pienenä paukutellut keksipurkkeja, ja niinpä pappa päätti ostaa pojalle rummut äidin kiellosta huolimatta. Sitten alkoivat soittotunnit. Yläaste- ja lukioaikoina mukaan tuli erilaisia bändiprojekteja, joiden kautta pääsi soittamaan pikkukeikkoja. Lukion jälkeen Nummela lähti opiskelemaan Turkuun konservatorioon ja sen jälkeen Jyväskylän ammattikorkeakouluun (Jamk) instrumenttipedagogiikkaa. Jamkissa hän on kirjoilla edelleen.

Eskola puolestaan sanoo musiikkiuransa syntyneen puoliksi vahingossa. Myös hän päätyi yläasteella musiikintunneille ja bändikerhoihin, joissa soittimeksi valikoitui basso. Pienellä paikkakunnalla ei ollut paljon bändejä, joten keikkoja porukalle riitti. Eskola on jo tuolloin soittanut iskelmää lukuisilla keikoilla. Kuten Nummelan, myös hänen tiensä vei Turun konservatorioon.

”Saattaa olla, että siihen on ollut meillä positiivista painostusta, esimerkiksi Eeron suunnalta”, Eskola heittää.

”Pekka [Oravuo] taisi mennä ensin, ja sit se vähän imi meidät muutkin sinne. Mäkin taisin mennä sinne hänen perässään”, Nummela komppaa.

Turun konservatorio on ainut koulu, jossa molemmat ovat olleet yhtä aikaa. Kokoonpanoja on ollut tuolloin useita, mutta ajatus musiikista ammattina on ollut jo vahva.

Komiat syntyi ajatuksesta vesisateessa, pakettiauton etupenkillä. Erilaisia keikkoja oli tehty paljon, mutta hommaa haluttiin tehdä jäsennellymmin. Kaivattiin yhteinäistä bändiä, jota ihmiset tulisivat tietoisemmin kuuntelemaan. Uusia lavatanssibändejä ei juuri ollut. Sellaiselle löytyisi Suomesta tilaa. Tuolloin Eero kysyi Juholta, lähtisikö hän mukaan perustamaan haitarivetoista lavatanssibändiä.

Kumpikaan ei soittanut haitaria, joten oli etsittävä bändiin sopiva haitaristi. Tehtävään löytyi Etelä-Pohjanmaalta Aleksi Laukkonen ja hänen kauttaan bändin solisti, Aleksi Yli-Sissala. Muut bändin jäsenet saatiin omista piirteistä Varsinais-Suomesta, kitaristina mukana on Samuel Järvinen. Haitarinsoittaja vaihtui myöhemmin hankasalmelaiseen Antero Lindeniin Laukkosen valmistuttua teatterikapelimestariksi.

Ensimmäiset testimielessä pidetyt harjoitukset järjestettiin vuonna 2016. Soittaminen yhdessä tuntui hyvältä, joten bänditoimintaa päätettiin jatkaa. Jo ensimmäisissä harjoituksissa oli mukana edelleen settilistalle kuuluva kappale ”Iskelmäprinssi laulaa”.
Alku ei ollut helppo. Soittajat yrittivät etsiä itselleen keikkoja, mutta aina lavoille ei päässyt edes ilmaiseksi.

”Jotenkin uskottiin siihen, että jos me vain päästään näyttämään meidän juttu, niin todennäköisesti joku innostuu”, Nummela kertoo.

Ensimmäisellä keikalla ei ollut paljon yleisöä, mutta ihmisten tuki oli välitöntä. Usein keikkapaikoille kutsuttiin myös uudestaan, ja yleisö puolestaan lähetti tapahtumajärjestäjille vinkkejä Komioista. Livekeikat siis tekivät tehtävänsä, sillä niiden myötä alkoi lumipalloefekti.

”Siitä tulee merkityksellinen olo, että saadaan pitää iskelmäkulttuuria yllä.”

Bändin tunnettuus on kasvanut asteittain. Jo ensimmäisten keikkojen saaminen oli askel eteenpäin, sillä niiden myötä bändi alkoi löytää kohdeyleisöään. Seinäjoen tangomarkkinoilla Komiat voitti tanssiorkestereiden SM-kilpailu SMORKin vuonna 2018. Seuraavan kesän keikat oli jo tuolloin buukattu, mutta voitto näkyi kasvavassa yleisön määrässä. Myös muiden artistien, kuten Popedan ja Juha Tapion ”lämppärikeikat” toivat lisää kuuntelijoita.

Oman levyn Komiat julkaisi vuonna 2020. Se oli alku bändin artistiudelle, kun keikoilla oli mahdollista soittaa muutakin kuin covereita. Hittien myötä Komioiden musiikin löysivät muutkin, kuin perinteisesti lavatansseissa käyvät.

”Alkoi huomaamaan, että yleisön joukkoon tuli sellaisia, jotka odottivat jotakin tiettyä kappaletta. Joka keikalle sellaisia ihmisiä tuli enemmän.”

Erityiseksi Nummela ja Eskola mainitsevat vuoden 2024. Silloin ”Minähän vien”julkaistiin Somessa alkoivat trendaamaan lavatanssit kun julkkiskokki Lauri Kaivoluoto alkoi järjestää Vantaalla ravintola Backaksella lavatanssitapahtumia yhdessä ”Ihanuuteni blondiina” kappaleesta tunnettujen artistien Niilo ja Antti kanssa.

”Soitin Niilolle ja kysyin, että ehdotettaisiinko Laurille yhteiskeikkaa Backaksella. Olen ollut mukana järjestämässä Jyväskylän musakampuksen tansseja, joten lupasin pitää alussa lavatanssiperehdytyksen”, Nummela kuvaa.

Backaksen lavatanssit päätettiin järjestää, ja ne myytiin myös loppuun. Yhteensä samana kesänä loppuunmyydyt tanssit järjestettiinkin Backaksella kolmesti. Keikkoja oli paljon myös ympäri Suomea ja pian niistäkin moni loppuunmyytyjä.

Viime vuonna Komiat julkaisi toisen levynsä, jonka myötä ”Kaihosielu” pääsi kaupalliseen radioon. Lisäksi bändi sai neljä Emma-ehdokkuutta. Edelleen omakustanteiselle yhtyeelle läpimurto on täyttänyt odotukset.

Usein Komioilta kysytään, miksi nuori bändi soittaa lavatanssimusiikkia. Jäsenille genre on kuitenkin ollut itsestäänselvyys.

”Yläneellä on vahvat juuret tanssimusiikkiin, joten on ollut luontevaa jatkaa siitä”, Eskola kertoo. ”Itselle kaikki on lähtenyt musiikin kautta. Musa on vaan musaa, en ole pitänyt tätä mitenkään ihmeellisenä”, Nummela sanoo.

Iskelmän vaaliminen on bändille tärkeää. Keikoilla soitetaan omien kappaleiden lisäksi covereita, joilla vaalitaan iskelmäkulttuurin jatkumoa. Osa klassikkobiiseistä on nuorelle yleisölle uusia.

”Siitä tulee merkityksellinen olo, että saadaan pitää iskelmäkulttuuria yllä. Ennen olympiastadionin keikkaa Katri Helena tuli sanomaan, että hänen isänsä lauloi aina ”Hummani hei” -kappaletta, jonka me soitimme häntä lämpätessämme. Sitä hetkeä on vaikea sanoin kuvailla”, Nummela toteaa.

Tekijöitä Komioiden omilla kappaleilla on paljon, mutta sovitukset bändi tekee pitkälti itse. Tärkeintä on se, että musiikki kuulostaa omalta.

Jatkuvasti kasvanut lumipallo saa tänä vuonna uudet mittasuhteet, kun Komiat osallistuu UMK:hon. Kilpailun myötä aukeaa mahdollisuus osallistua Euroviisuihin. Idea mukaan lähtemisestä tuli tuottaja Sampo Haapaniemeltä, mutta ajatus osallistumisesta on ollut jo aikaisemminkin. Tarvittiin vain oikea biisi, joka oli tarjolla juuri nyt.

Tieto valinnasta kilpailuun tuli syyskuussa, ja siitä lähtien bändi on käynyt jatkuvasti Helsingissä muun muassa harjoituksissa ja kuvauksissa.

Lavatanssikulttuuri kuuluu Unescon elävään perintöön, ja bändi pitää arvokkaana sitä, että saa esittää musiikkiaan kansainväliselle yleisölle.

”Ei tavoitella voittoa, vaan parasta mahdollista elämystä ihmisille, mutta jos se tuo voiton, niin se kai tarkoittaa, että tavoitellaan voittoa”, Nummela pyörittelee.

”Ollaan alusta saakka mietitty, että miten saataisiin lisää yleisöä meidän musiikille ja lavatanssikulttuurille, niin nyt on isoa näkyvyyttä tulossa. Se on siistiä, Eskola jatkaa.

UMK:n lisäksi luvassa on uutta musiikkia ja paljon keikkoja. Ensi kesänä keikkalistalla on niin tanssilavoja kuin festareitakin. Vuonna 2027 bändi täyttää kymmenen vuotta.

”Kyllä me varmasti jotain spessua keksitään sille vuodelle”, Eskola fiilistelee.

Oikaisu 3.2.2026 kello 14.50: Aleksi Laukkonen on kotoisin Varsinais-Suomesta, eikä Keski-Suomesta kuten jutussa aiemmin kerrottiin.