The English version of this article can be found below the Finnish version.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON ylioppilaskunnan (Jyy) edustajistovaalit ovat täydessä käynnissä ja eri vaaliliitoilla ja itsenäisillä ehdokkailla on torstaihin (6.11.) asti aikaa vakuuttaa Jyväskylän yliopiston opiskelijoita antamaan äänensä.
Yksi mahdollisuus punnita liittojen ja ehdokkaiden välisiä eroja tarjoutui keskiviikkona 29. lokakuuta yliopiston kirjasto Lähteellä järjestetyssä Jyyn ja valtio-opin ainejärjestö Puolueen yhteisessä vaalitentissä yliopiston kirjasto Lähteessä.
Jylkkärin toimitus seurasi tentin paikan päällä. Tässä jutussa käydään läpi toimituksen näkemys tentin olennaisimmasta annista.
Tenttiin osallistuivat Jyyn Demariopiskelijoiden Hannu Oksanen, Jyyn vihreiden Ralf Lehtipuu, PD:n Loviisa Hurme, Luonnontieteilijöiden Valtteri Hiltunen, Jyväskylän keskustaopiskelijoiden Veikka Nummila, Alvarin unionin Eljas Härmälä, Jyväskylän yliopiston vihreästä vasemmiston Jenna Simonen, Opiskelevien kokoomuslaisten Onni Virtanen ja itsenäisenä ehdokkaana Elias Oja.
Mikäli mielit katsoa koko tentin tai osia siitä, on se mahdollista Jyyn Youtube-kanavalla. Tässä linkki.
HETI ALKUUN on syytä todeta, että tentin lähtöasetelma on järjestäjän näkökulmasta hivenen epäkiitollinen.
Noin tunnin kesto ja yhdeksän osallistujaa tuottaisivat haasteita kokeneemmalekkin tentaattorille ja siihen nähden paneelin juontanut Emmi-Julia Lehtonen sekä muut tenttiä järjestämässä olleet henkilöt onnistuivat hyvin.
Kaikille osallistujille annettiin yhtäläinen mahdollisuus vastata kaikkiin kysymyksiin kysymyskohtaisesti vaihdelleen aikarajan puitteista. Kaikki ehdokkaat siis pääsivät kyllä ääneen, mutta valittu muoto yhdessä tiiviin aikataulun kanssa karsi melko tehokkaasti muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta keskustelun ja haastamisen mahdollisuuksia.
Osaa kysymyksiä lähestyttiin myös yksinkertaisten väittämien kautta. Ehdokkaille esitettiin kyllä/ei-kysymys tai kaksi vastakkaista väittämään, minkä jälkeen heidän tuli äänestää parempaa vaihtoehtoa paperilapuilla. Tämän jälkeen yleensä joku vähemmistöön jääneistä ehdokkaista pääsi ensin perustelemaan kantansa.
Keskustelun kannalta nämä jälkimmäiset tuntuivat tarjoavan hedelmällisemmän asetelman vaalilistojen välisten erojen kartoittamiseen.
TENTIN ALKUPUOLISKOLLA osallistujille annettiin mahdollisuus kertoa, miten juuri heidän listansa erottuu muista.
Tässä kysymyksessä parhaiten erottuivat vihreiden Lehtipuu ja itsenäinen ehdokas Oja.
Lehtipuu nosti esiin, että suoraan vihreän puolueen alaisuudessa toimivana listana Jyyn vihreillä on hyvät mahdollisuudet hakea päätöksenteossa konsultaatiota muiden yliopistojen vihreiltä edustajilta.
Oja puolestaan erottui muista melko konkreettisilla linjauksilla. Hän kertoi esimerkiksi vastustavansa ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä. Vastauksena tähän pääsi vastaamaan myös opiskelevien kokoomuslaisten Virtanen, joka kertoi vaaliliittonsa olevan pitkällä tähtäimellä pakkojäsenyyden poiston puolella. Joku saattaisi tulkita tämän niinkin, että juuri tässä hetkessä kokoomus on pakkojäsenyyden puolella.
Oja erottui tentissä muutenkin hyvin ottaessaan moneen kysymykseen selvästi muita ehdokkaita jyrkemmän kannan.
Tentin aikana ehdokkaat viittasivat useampaan kertaan ylioppilaskunnan lainsäädännöllisiin tehtäviin. Jyyn tärkeimpiä tehtäviä listattaessa jokainen ehdokas nosti esiin edunvalvonnan tärkeyden ja moni myös viittasi sen olevan yhteydessä äsken mainittuun lainsäädäntöön.
Mitä laki sanoo ylioppilaskunnista?
– Lain mukaan yliopiston opiskelijat muodostavat ylioppilaskunnan, jolla on itsehallinto. Valtaa käyttävät hallitus ja nyt äänestettävä edustajisto.
– Ylioppilaskunnan tuli toimia opiskelijoiden yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallista ja sosiaalista asemaansa.
– Ylioppilaskunnan tulisi myös kasvattaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.
– Erityisinä tehtävinä on nimetä edustajat erikseen määriteltyihin yliopiston toimielimiin ja tarvittaessa osallistua opiskeluterveydenhuollon järjestämiseen YTHS-laissa määritettyjen tehtävien mukaisesti.
– Tehtävien suorittamiseen on oikeus kerätä jäsenmaksuja.
– Kaikki ylempään tai alempaan korkeakoulututkintoon opiskelevat ovat jäseniä.
Lähde: Yliopistolaki (558/2009), 5. luku, 46 §
Sitä mitä edunvalvonnalla varsinaisesti tarkoitetaan, ei sen sijaan kovinkaan monesta puheenvuorosta ollut kuultavissa. Ehkä lähimmäksi konkretiaa pääsi keskustaopiskelijoiden Nummila joka jakoi edunvalvonnan yliopiston suuntaan tehtävästä koulutuspoliittiseen edunvalvontaan, Jyväskylän kaupunkiin ja esimerkiksi kaavoitukseen kohdistuvaan edunvalvontaan sekä ”YTHS-asioihin ynnä muihin”.
TENTIN ALKUPUOLISKOLLA pyydettiin myös listojen näkemystä ympäri vuorokauden auki olevien opiskelutilojen tarpeeseen yliopistolla. Tätä kannattivat kaikki muut paitsi opiskelevat kokoomuslaiset ja Oja. Hekin tosin kannattivat nykyistä pidempiä aukioloaikoja, mutta eivät ympärivuorokautisia.
Erityisesti Luonnontieteilijöiden Hiltusen huomio matemaattisluonnontieteellisten alojen opiskelijoiden tarvitsemista, vain Ylistön kampukselta löytyvistä sovelluksista ja ohjelmista sai osakseen nyökyttelyä myös tentin muilta osallistujilta. Pääsy näihin on Hiltusen mukaan ilta-aikaan riittämättömällä tasolla.
Kenties eniten erilaisia näkemyksiä nousi esiin, kun ehdokkailta kysyttiin, onko Jyväskylän ylioppilaslehti hintansa väärti. Jyyn vuoden 2024 tilinpäätöksessä Jylkkärin kulut olivat noin 148 000 euroa. Tänä vuonna lehdelle on budjetissa varattu noin 138 000 euroa eli noin 10,6 euroa per ylioppilaskunnan jäsen. Tässä ollaan myös pysymässä, veli mä vannon.
Ehdottomimman linjan otti jälleen Oja, joka olisi valmis lakkauttamaan lehden vaikka heti. Kielteisesti Jylkkärin rahanarvoisuuteen suhtautuivat myös Luoti, PD, keskustaopiskelijat ja opiskelevat kokoomuslaiset. Näistä Luotin, PD:n ja kokoomuksen edustajat haluaisivat ainakin kutistaa menoja ja tehdä muutoksia julkaisutoimintaan.
Vihreät, demariopiskelijat, AU ja Jyviva puolestaan pitivät lehteä rahansa arvoisena. Vihreiden Lehtipuu kertoi kuitenkin jakavansa näkemyksen siitä, että lehden tavoittavuutta pitäisi kehittää. Tähän yhtyivät tavalla tai toisella myös muut lehteä hintansa väärtinä pitäneet osallistujat.
Kaikki osallistujat myös ilmaisivat kannattavansa jäsenmaksun laskemista, mikäli se vain on mahdollista. Innossa leikkaussaksien heilutteluun oli kuitenkin ryhmien välillä suhteellisen paljon eroja. Säästöihin voitaisiin panelistien mukaan päästä muun muassa Jylkkäristä säästämällä, juustohöylä-metodilla ja menestyvällä liiketoiminnalla.
KYSYMYKSEEN SIITÄ saako ylioppilaskunnan arvomaailma näkyä edunvalvonnassa vallitsi siinä määrin yksimielisyys, että kaikki ehdokkaat olivat valmiita hyväksymään suoraan jyväskyläläisten opiskelijoiden elämään liittyviin asioihin tehtävät kannanotot. Tästä pidemmälle mentäessä eroja alkoi kuitenkin löytyä.
Kaikista avomielisimmin erilaisiin kannanottoihin suhtautuivat demariopiskelijat ja Jyviva.
Paneelin viimeisenä varsinaisena kysymyksenä ehdokkailta kysyttiin miten Jyyn ja edustajiston toiminnasta voitaisiin tehdä opiskelijoille läpinäkyvämpää ja lähestyttävämpää.
Oja haluaisi lisätä Jyyn sivuille selkeää tietoa siitä, mihin ylioppilaskunnan jäsenmaksurahat todella menevät. Tämä saattaisi hänen mukaansa lisätä opiskelijoiden ymmärrystä siitä, saavatko nämä ylipäänsä vastinetta jäsenrahoilleen.
Myös kokoomuksen Virtanen haluaisi taloustietoja saataville avoimemmin ja paremmin. Hän myös haluaisi lisätä konkretiaa edustajiston kokouksista viestimiseen.
Jyvivan Simonen parantaisi Jyyn viestintää. Hänen mukaansa Jyyn brändi esimerkiksi Instagramissa ei vaikuta kovin lähestyttävältä ja tilanteeseen olisi helppojakin ratkaisuja.
AU:n Härmälä ottaisi Jyyn viestintään mallia sen omasta viestinnästä edustajistovaalien suhteen. Hän myös muistutti läpinäkyvyyteen liittyen Jylkkärin roolista, esimerkiksi viimeisimmässä numerossa olleen Ilokivi Venuen salatun kokouspöytäkirjan hankkimisessa.
Keskustaopiskelijoiden Nummila on myös viestinnän kehittämisen linjoilla. Hän myös ihmettelee, miten mikään Jyyn toiminta voisi olla sellaista, että sitä ei voisi tehdä julkiseksi.
Luotin Hiltunen nostaa esiin, että etenkin järjestötaustaiset vaaliliitot (AU, PD, Luoti) voisivat aiempaa paremmin viestiä ainejärjestöjen suuntaan Jyyn tekemisiä ja siten kasvattaa myös Jyyn näkyvyyttä.
PD:n Hurme toivoisi Jyyn viestivän ulospäin etenkin sen tekemästä koulutuspolitiikassa. Jyy voisi hänen mukaansa esimerkiksi kertoa mitä vaikkapa tapaamisissa yliopiston rehtorin kanssa on keskusteltu. Tämä voisi hänen mukaansa auttaa myös yliopiston hallinnon opiskelijaedustajien löytämisessä.
Myös vihreiden Lehtipuu lisäisi viestintää. Hänen mukaansa se on ymmärrettävä seuraus siitä, että ainejärjestöt koetaan paljon läheisemmiksi. Avoimempi ja läpinäkyvämpi Jyy olisi kuitenkin hyödyksi.
Saman viestinnän parannuslaulun täydentää demariopiskelijoiden Oksanen.
Eli avointa viestintää haluaa. Siitä vain tekemään seuraavalla edarikaudella, jos valinta osuu kohdalle.
We Followed JYY and Puolue’s Election Debate
Last Wednesday, electoral alliances and independent candidates had the chance to present their views at the election debate organised by JYY and Puolue. Jylkkäri followed the debate on site so you wouldn’t have to — unless you want to, of course.
THE REPRESENTATIVE COUNCIL elections of the Student Union of the University of Jyväskylä (JYY) are in full swing. Electoral alliances and independent candidates have until Thursday, November 6, to convince University of Jyväskylä students to give them their votes.
One opportunity to weigh the differences between the alliances and candidates came on Wednesday, October 29, at a joint election debate organised by JYY and the political science subject association Puolue at the university’s Lähde Library.
Jylkkäri’s editorial team followed the debate on site. This article summarises the editorial staff’s view of the discussion’s most essential takeaways.
Participants in the debate were:
Hannu Oksanen (JYY Social Democratic Students), Ralf Lehtipuu (JYY Greens), Loviisa Hurme (PD), Valtteri Hiltunen (Natural Scientists), Veikka Nummila (Jyväskylä Centre Students), Eljas Härmälä (The Union of Alvar), Jenna Simonen (The Green Left of the University of Jyväskylä), Onni Virtanen (Studying National Coalition) and Elias Oja (independent candidate).
Anyone wishing to watch the full debate—or parts of it—can find it on JYY’s YouTube channel (Although the video is in Finnish, automatically translated subtitles are available).
RIGHT FROM the outset, it must be said that the debate’s setup was somewhat thankless from the organiser’s perspective.
With nine participants and roughly an hour of time, even an experienced moderator would face challenges. Considering that, moderator Emmi-Julia Lehtonen and the rest of the organising team did a commendable job.
All participants were given equal opportunity to answer each question within a time limit that varied slightly by topic. Every candidate got to speak, but the chosen format—and the tight schedule—left limited room for genuine debate or follow-up challenges.
Some questions were also framed as simple statements: the candidates were asked yes/no questions or to choose between two opposing claims, after which they voted with paper slips. Usually, one of the candidates in the minority was then invited to justify their stance.
From a discussion point of view, these latter formats tended to provide more fruitful ground for highlighting the differences between the lists.
IN THE first half of the debate, the participants were asked how their respective lists stood out from the others.
The most distinctive answers came from Ralf Lehtipuu (Greens) and independent candidate Elias Oja.
Lehtipuu emphasised that, as a list directly affiliated with the national Green Party, JYY’s Greens have strong channels for consultation and cooperation with Green representatives at other universities.
Oja, on the other hand, stood out for his unusually concrete and direct positions. He stated, for example, that he opposes mandatory membership in student unions. In response, Virtanen from the National Coalition Students said that his alliance also supports abolishing compulsory membership in the long term. Some might interpret that as meaning the coalition still supports it for now.
Throughout the debate, Oja distinguished himself with sharper and more uncompromising views than most of the others.
Candidates repeatedly referred to JYY’s statutory responsibilities. When listing the union’s key tasks, everyone emphasised the importance of advocacy, often connecting it to those legal duties.
So what does the Universities Act actually say?
University students form a student union with self-governance. Its power is exercised by a board and a representative council.
The union serves as a link between students and promotes their social and societal standing.
It should also foster students’ growth into active, aware and critical citizens.
Special tasks include appointing student representatives to university bodies and, when necessary, participating in organising student healthcare under the FSHS Act.
To carry out these duties, the union has the right to collect membership fees.
All students pursuing a bachelor’s or master’s degree are members.
(Source: Universities Act 558/2009, Chapter 5, Section 46)
What “advocacy” specifically means, however, remained vague in most of the answers. The clearest attempt to define it came from Nummila of the Centre Students, who divided advocacy into three areas: educational policy advocacy toward the university, advocacy toward the City of Jyväskylä and its planning processes, and issues related to FSHS and student wellbeing.
IN THE early part of the debate, candidates were also asked for their views on the need for round-the-clock study spaces at the university. All supported the idea except the National Coalition Students and Oja—though they too supported longer opening hours than at present, just not 24/7 access.
Hiltunen from the Natural Scientists highlighted the problem that students in mathematical and natural sciences rely on certain specialised software and applications available only on the Ylistönrinte campus. Access to these in the evenings, he said, is currently inadequate—a point that drew nods of agreement from several other participants.
Perhaps the most divergent opinions emerged when candidates were asked whether Jyväskylän ylioppilaslehti (Jylkkäri) is worth its cost.
According to JYY’s 2024 financial statement, Jylkkäri’s expenses were around €148,000. For 2025, the budget allocates roughly €138,000—about €10.60 per member.
Once again, Oja took the firmest stance, saying he would be ready to shut down the paper immediately. Luoti, P&D, the Centre Students, and the National Coalition Students also questioned whether the paper is worth its price. Representatives of Luoti, P&D and the Coalition said they would at least like to cut costs and reform the publication model.
Meanwhile, the Greens, Social Democrats, Alvari Union, and Green Left considered the paper worth the money. Still, Lehtipuu (Greens) agreed that its reach and visibility should be improved, a view shared in various forms by other supportive candidates.
All candidates expressed support for lowering the membership fee if feasible. However, opinions varied widely on how far to go.
Suggested saving measures included trimming Jylkkäri’s budget, applying the “cheese slicer” approach (small cuts everywhere), and boosting revenue through successful business operations.
ON WHETHER JYY’s values should be visible in its advocacy, the candidates were mostly united: all accepted that the union may take stands on issues directly affecting Jyväskylä students’ lives. Beyond that, opinions began to diverge.
The Social Democratic Students and the Green Left were the most open to broader political statements.
How to Make JYY More Transparent?
The final substantive question asked how JYY and the Representative Council could become more transparent and approachable to students.
Oja proposed adding clearer information on JYY’s website about where membership fees actually go, believing this could help students understand what they get in return.
Virtanen (Coalition) also wanted financial information to be made more openly available and more concrete communication about Representative Council meetings.
Simonen (Green Left) said JYY’s communication should be improved overall. She noted that JYY’s Instagram brand doesn’t feel very approachable, and simple fixes could make a difference.
Härmälä (AU) suggested following JYY’s own election communications as a model for its general communication. He also reminded that Jylkkäri plays an important role in transparency, citing the magazine’s recent work obtaining the previously confidential meeting minutes of Ilokivi Venue.
Nummila (Centre Students) agreed on the need for better communication and wondered how any part of JYY’s operations could be such that it shouldn’t be public.
Hiltunen (Luoti) pointed out that especially organisation-based alliances like AU, PD and Luoti could do more to communicate JYY’s activities to subject associations, which would in turn boost JYY’s visibility.
Hurme (PD) said JYY should communicate more about its education policy work, such as what is discussed in meetings with the university rector. This, she suggested, could also help recruit student representatives for university administration.
Lehtipuu (Greens) likewise called for more communication, noting that it’s natural for students to feel closer to their subject associations—but a more open and transparent JYY would still benefit everyone.
Oksanen (Social Democrats) added his voice to the same chorus of communication improvement.
In short: everyone wants more open communication. The next Representative Council term will show who actually delivers it.