Turun yliopistossa on erotettu viimeisen kahden vuoden aikana neljä opiskelijaa vilpin vuoksi. Tänä syksynä yliopisto kiristi käytänteitä entisestään. Uuden linjauksen mukaan 1. elokuuta alkaen suunnitelmallisesta vilpistä seuraa lähtökohtaisesti aina erottaminen määräajaksi.
Vilpin määrittelee Suomessa valtakunnallisesti tutkimuseettinen neuvottelukunta. Samat ohjeistukset koskevat Turun ja Jyväskylän yliopistoa (JYU), mutta käytännössä erottamistapaukset ovat Jyväskylässä hyvin harvinaisia.
Jyväskylän yliopiston verkkosivujen mukaan vilppiä on epärehellinen teko tai tekemättä jättäminen, jonka tarkoituksena on antaa väärä kuva omasta tai toisen henkilön osaamisesta. Vilppiä on esimerkiksi tenttivilppi, plagiointi, sepittäminen, havaintojen vääristely ja itsensä plagiointi.
Yleisimmin vilpistä tulee dekaanin huomautus, ja kyseinen opintosuoritus hylätään. Kurssin hylkääminen voi johtaa opintojen viivästymiseen vuodella.
”Vakavammissa tapauksissa käsittely menee rehtorille, joka voi antaa varoituksen. JYU:n hallituksen päätöksestä voi seurata määräaikainen erottaminen enintään yhdeksi vuodeksi, mutta silloin kyseessä on erittäin vakava tapaus”, matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan opintopäällikkö Marja Korhonen kertoo.
Jyväskylässä matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa useimmiten vilppiepäilyt ovat koskeneet tenttivilppiä, muissa tiedekunnissa korostuu plagiointi. Vilpin tyyppiin vaikuttaa pitkälti opintojakson suoritustapa. Jos arviointi tehdään kirjallisen oppimistehtävän perusteella, ilmi tulee muun muassa lähdeviittausten puutteellisuutta ja tekoälyn käyttöä.
Ilmoituksen vilppiepäilystä tekee kurssin opettaja tai opintosuorituksen valvoja. Epäilystä ilmoitetaan aina sekä tiedekunnan opintopäällikölle että opiskelijalle itselleen. Huomautus vilpistä ei siis voi tulla yllätyksenä, vaan opiskelija on selvittämisprosessissa tiiviisti mukana.
”Täällä ajatellaan opiskelijan etua ja ohjataan oppimaan itse. Opiskelijan kanssa on tärkeää kommunikoida, ja hänen näkemyksensä tapauksesta kuunnellaan. Yliopiston velvollisuutena on selvittää nämä asiat kunnolla”, humanistisyhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintopäällikkö Tiina Hemminki painottaa.
”Työn hylkääminen ei varsinaisesti ole rangaistus, vaan osoitus siitä, ettei opiskelijan osaamista ole voitu arvioida”, Korhonen jatkaa.
Vuosittain vilppiepäilyjä tulee tiedekunnissa noin kourallinen. Keskimäärin viidestä epäilystä yksi on aiheeton. Opintojen alkupuolella on ymmärrettävää, että esimerkiksi viittaustekniikkaa ei vielä hallita kunnolla.
”Joskus todetaan, että ohjauksessa on ollut puutetta, eikä ole kyse opiskelijan vilpistä. Lisäksi eri kulttuureissa normaalit asiat voivat olla Suomessa vilppiä, ja tällöinkin pyritään neuvomaan oikein”, Korhonen toteaa.
Huomautus vilpistä on muutoksenhakualainen. Muutoshakemuksia opiskelijat harvemmin tekevät, joten huomautukset lienevät usein aiheellisia. Huomautuksia ei myöskään ole kertynyt samalle opiskelijalle useita, joten erottamisia pointin ymmärtämiseen ei ole tarvittu.
Tekoälyn kehittyminen on näkynyt opintopäälliköiden työssä. Esimerkiksi kauppakorkeakoulussa tekoäly lisäsi alussa vilppiepäilysten määrää huomattavasti. ChatGPT:n pyörittely ei kuitenkaan ole automaattisesti huijaamista, sillä monilla kursseilla tekoälyn hyödyntäminen on sallittua. Tekoälyn hyödyntäminen itsessään ei ole vilppiä, mutta siitä raportoimatta jättäminen on.
”Opettajat kyllä huomaavat, jos tekoälyä on käytetty. Tekoälyn tuottama teksti saattaa vaikuttaa päällepäin hyvältä, mutta se on hyvin kaavamaista ja sisältää epäloogisuuksia”, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun opinto-ohjaaja Janna Inkeroinen kuvaa.
”Tekoäly tuottaa tunnetusti virheellisiä asioita. Palautetuissa töissä näkyy tekoälyn keksimiä lähteitä, joita ei ole olemassa”, Hemminki lisää.
Ohjaajat tunnistavat herkästi myös aiemmin arvioimiaan töitä. Esimerkiksi toisen graduun viittaamisessa saa olla tarkkana, sillä tahallinen tai tahaton plagiointi tulee helposti ilmi. Opettajat neuvovat välipalautteissa korjaamaan virheellisiä viittauksia ja muita vilpiksi luettavia virheitä jo ennen kuin työ palautetaan, jolloin kuluttavaa vilpin käsittelyprosessia ei tarvitse käynnistää. Vastuu on kuitenkin opiskelijalla. Välillä ohjaaja ei huomaa plagiointia ja asia tulee ilmi vasta työn tarkistusvaiheessa.
Maaliskuussa Tampereella tuli ilmi tapaus, jossa opiskelijaa syytettiin virheellisesti tekoälyn luvattomasta hyödyntämisestä kurssitehtävässä. Tekoälyn tunnistamiseen oli käytetty tekoälyntunnistusohjelmaa, vaikka oppilaiden töiden syöttäminen kyseisiin ohjelmiin on Tampereen yliopistossa kielletty. Tilanne oli opiskelijalle vaikea, sillä hänen näkemystään ei tapauksen käsittelyssä uskottu. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.
“Meillä ei voisi edes käydä noin, että yksittäiset opettajat päättävät kurssityön hylkäämisestä. Vilppiepäilyssä asia vietäisiin eteenpäin muutoksenhakulautakuntaan, ja viimeistään siinä kohtaa opiskelijaa kuultaisiin”, Inkeroinen hämmästelee.
Jyväskylän yliopistossa ei ole käytössä ulkoisia tekoälyntunnistustyökaluja, eikä opiskelijoiden töitä saa sellaisiin syöttää. Jopa sovellukset itse ilmoittavat verkkosivuillaan, etteivät ne välttämättä erota tekoälyn ja ihmisen luomaa tekstiä toisistaan. Jyväskylän yliopistossa yleisesti käytössä on Turnitin-ohjelma, joka tunnistaa samankaltaisuuksia. Ohjelmaan on integroitu tekoälytunnistin.
Räikeitäkin vilppitapauksia välillä ilmenee. Opintopäälliköiden mukaan vastaan on tullut muun muassa sanasta sanaan kopioitu maisterintutkielma ja opintopäiväkirja luennoista, joita ei ole edes pidetty.
Oli vilppiepäily aiheellinen tai ei, tapaukset käsitellään loppuun asti. Prosessit tuottavat yliopistolle uutta tietoa esimerkiksi ohjeistusten riittävyydestä tai puutteellisuudesta. Opiskelijalle kerrotaan lopullisesta päätöksestä myös silloin, jos vilppiepäily on ollut aiheeton.