JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON johto luopuu osasta kampusalueen tiloista. Rakennuksia ja tarkkoja tilamääriä koskevat päätökset tehdään yliopiston hallituksen kokouksessa 20. toukokuuta.
Luopumispäätösten taustalla on yliopiston hallituksen hyväksymä tilankäyttöä koskeva suunnitelma, tilastrategia. Siitä käy ilmi, että kampusalueelta löytyy useita tyhjilleen tai hyvin vähälle käytölle jääneitä rakennuksia.
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojalan mukaan järkevä tilankäyttö on mahdollista kahdella tavalla: Tiloja täytyy joko käyttää enemmän tai niistä on luovuttava.
Vaihtoehdoista ainakin jälkimmäinen vaikuttaa toteutuvan.
Yhden toimipisteen kohdalla luopumispäätös on jo tehty. Ojala kertoi aikaisemmin sanomalehti Keskisuomalaiselle (KSML 5.4.), ettei yliopisto aio enää jatkossa käyttää Hippoksen alueen liikuntalaboratoriotiloja.
Uusi korvaava laboratorio valistuu Ylistönrinteelle.
TILOISTA LUOPUMINEN tuo Jyväskylän yliopistolle miljoonien säästöt.
Viime vuosina yliopiston budjetti on ollut alijäämäinen, ja jatkossa haasteita talouteen aiheuttaa perusrahoituksen tippuminen.
Kampusalueiden tilat kustantavat vuosittain yli 30 miljoonaa euroa, joka on noin 15 prosenttia yliopiston kokonaiskuluista.
Raha ei kuitenkaan ole Ojalan mukaan pääasiallinen syy tilavähennyksiin.
”Ensisijaisesti tämä liittyy siihen, millainen tilantarve yliopistolla on tulevaisuudessa”, hän toteaa.
Päätöksenteossa on otettu huomioon korkeakouluyhteisön muuttuneet tarpeet ja työtavat. Koronapandemian myötä esimerkiksi ajasta ja paikasta riippumaton etätyö on lisääntynyt.
Tiloista luopumalla yliopiston käyttöön jääviä rakennuksia on mahdollista hyödyntää jatkossa nykyistä tehokkaammin.
TILAVÄHENNYKSIÄ JARRUTTAA osaltaan Jyväskylän yliopiston kampusalueen kulttuurihistoriallinen arvo.
Seminaarinmäeltä löytyy vanhoja arvorakennuksia 1800- ja 1900-luvuilta. Yliopistolla tulee Ojalan mukaan olemaan toimintaa osassa näistä rakennuksista myös jatkossa.
Vanhojen tilojen käyttöä hankaloittavat muun muassa sisäilmaongelmat ja puutteet esteettömyydessä. Toisaalta monet näkevät punatiiliset rakennukset kampuksen sydämenä.
”Ne ovat osa meidän identiteettiämme. Olen itse historiantutkija, joten tämä on minulle myös henkilökohtaisesti tärkeä kysymys”, Ojala sanoo.
Olipa rakennukset kenen tahansa hallussa, on selvää, ettei historiallista arkkitehtuuria tulla purkamaan maan tasalle. Seminaarinmäen kampusalue on suojeltu.
Suurimman osan yliopiston tiloista omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Jyväskylän yliopisto toimii tiloissa vuokralaisena.
OJALAN MUKAAN luopumispäätöksiä tehtäessä tarkastellaan tiloja sekä Ylistönrinteeltä, Mattilanniemestä että Seminaarinmäeltä. Tilavähennyksistä huolimatta yliopisto toimii jatkossakin kolmella eri kampuksella.
Tilastrategiaa on valmisteltu usean vuoden ajan. Työntekijöiden ohella mielipiteitä toimivasta yliopistokampuksesta on kuultu opiskelijoilta erilaisissa kyselyissä ja keskustelutilaisuuksissa.
Lisäksi Jyväskylän kaupunki on ollut mukana keskustelemassa kampusalueen tulevaisuudesta.
”Jos luopumisvaiheessa on kyseessä sellaiset tilat, joissa toimii opiskelijoita ja henkilöstöä keskustelemme toki heidän kanssaan siitä, miten asiat järjestetään”, Ojala kertoo jatkosuunnitelmista.